maanantai 6. toukokuuta 2013

Lahjontaa


Pääsiäisen jälkeen voi hyvin ottaa käsittelyyn kautta ihmiskunnan historian vaivanneen asian, lahjonnan. 

Saarnaajan kirjassa (7:7) on sanonta: Väärä voitto tekee viisaan hulluksi, lahjus tuhoaa ymmärryksen.

Wikipedia ilmoittaa lahjonnasta mm.: Lahjonta on korruption muoto, jossa lahjova taho pyrkii antamallaan raha- tai muulla lahjalla vaikuttamaan lahjonnan kohteen käytökseen tai muuhun häneen liittyvään seikkaan.

Vakavin yritys lahjoa ihmisiä tapahtui Jeesuksen ylösnousemuksen jälkeen, kun roomalaiset sotilaat ilmoittivat haudalla tapahtuneista asioista juutalaisille ylipapeille.
Matteuksen evankeliumissa asia on kerrottu näin:

Matt. 28:11. Vartijat lahjotaan

Mutta naisten ollessa matkalla muutamat vartijoista tulivat kaupunkiin ja kertoivat ylipapeille kaiken, mitä oli tapahtunut.
12. Kun nämä olivat kokoontuneet vanhinten kanssa ja neuvotelleet, he antoivat sotilaille suuren summan rahaa
13. ja sanoivat: "Sanokaa näin: 'Hänen opetuslapsensa tulivat yöllä ja varastivat hänet meidän nukkuessamme.'
14. Ja jos tämä kantautuu maaherran korviin, me lepytämme hänet, ja te saatte olla huoletta."
15. Sotilaat ottivat rahat ja tekivät niin kuin heitä oli neuvottu. Tätä puhetta on levitetty juutalaisten keskuudessa aina tähän päivään asti.

Mielenkiintoisia valheita on siis liikkeellä, jopa jo 2000-tuhannen vuoden takaa.
Myös meidän päivinä on monia asioita saatettu tietoomme valheen kautta. Totuuden paljastuttua alkaa oikeudenkäynnit, jos ollaan läntisissä- tai yleensä oikeusvaltiossa.

Myös kertomastani Raamatun asiasta on odotettavissa oikeudenkäynti.
Ilmestyskirja kertoo luvussa 20 tästä viimeisestä oikeudenkäynnistä:

11. Viimeinen tuomio

Minä näin suuren valkoisen valtaistuimen ja sillä istuvan. Hänen kasvojaan pakenivat taivas ja maa, eikä niille löytynyt sijaa.
12. Näin myös kuolleet, suuret ja pienet, seisomassa valtaistuimen edessä, ja kirjat avattiin. Avattiin vielä yksi kirja, elämän kirja, ja kuolleet tuomittiin sen perusteella, mitä kirjoihin oli kirjoitettu, tekojensa mukaan.
13. Meri antoi ne kuolleet, jotka siinä olivat, ja Kuolema ja Tuonela antoivat ne kuolleet, jotka niissä olivat, ja kukin heistä tuomittiin tekojensa mukaan.
14. Kuolema ja Tuonela heitettiin tuliseen järveen. Tämä on toinen kuolema: tulinen järvi.
15. Ja jos jonkun nimeä ei löytynyt elämän kirjaan kirjoitettuna, hänet heitettiin tuliseen järveen.