torstai 27. kesäkuuta 2019

JEESUKSEN TULEMUS 3/20

Osa 3. Armo

Kasvakaa armossa

Siksi, rakkaani, kun tätä odotatte, pyrkikää siihen, että teidät havaittaisiin tahrattomiksi ja nuhteettomiksi hänen edessään ja teillä olisi rauha.
15. Lukekaa Herramme pitkämielisyys pelastukseksi, niin kuin myös rakas veljemme Paavali on hänelle annetun viisauden mukaan teille kirjoittanut.
16. Näin hän tekee kaikissa kirjeissään, kun hän puhuu näistä asioista. Tosin noissa kirjeissä on yhtä ja toista vaikeatajuistakin, mitä tietämättömät ja epävakaat vääristelevät, niin kuin muitakin Kirjoituksia, omaksi kadotuksekseen.
17. Rakkaani, koska te siis tiedätte tämän jo ennalta, olkaa varuillanne, ettei jumalattomien eksytys tempaa teitä mukaansa ettekä lankea pois omalta lujalta pohjaltanne.
18. Kasvakaa meidän Herramme ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen armossa ja tuntemisessa. Hänelle kunnia nyt ja aina iankaikkisuuden päivään! Aamen. (2. Pietarin kirje, luku 3)


(Novum jae jakeelta etenevä kommentaari: 2Piet. 3:14-18)

14.Koska vain vanhurskaus pysyy voimassa uudessakin maailmassa, on tärkeää, että kristityt elävät vanhurskasta ja pyhää elämää. Toivo auttaa heitä vaeltamaan näin. Tämän uskon ja elämän välisen yhteyden valheenopettajat olivat rikkoneet. Heidän toivonsa perustui maallisiin ja heidän elämänsä oli saastaista. Tarkoitus on, että heijastamme Herran omaa mielenlaatua, hänen, joka oli virheetön ja tahraton (1 Piet 1:19). Se, mitä odotamme, kannustaa meitä tähän.
15.Kehotettuaan henkilökohtaiseen puhtauteen Pietari vetoaa lukijoihinsa, että nämä tutkisivat mm. Paavalin kirjeitä. Todennäköisesti Pietari tarkoittaa Paavalin kaikissa kirjeissä olevaa opetusta siitä, että uskovien olisi vietettävä pyhää elämää vaeltaen valkeudessa lopun aikana. Samaa aihetta Pietarikin on nyt käsitellyt.
16."Vaikeatajuinen (dysnoêtos)", esiintyy Ut:ssa vain tässä, mutta sitä käytettiin esimerkiksi oraakkelin ennustuksista. Paavalin kirjeissä oli yhtä ja toista sellaista, jota oli vaikea ymmärtää ja joka voitiin tulkita väärin. Ne, jotka selittivät väärin hänen opetuksensa armosta, saattoivat käyttää sitä syntinsä puolustukseksi (Room 6:1). Oppi kristityn vapaudesta saattoi väärän selityksen johdosta johtaa siveettömyyteen (Gal 5:13). Oppi uskosta voitiin tulkita väärin siten, että kristityn on tarpeetonta tehdä hyviä tekoja (Jaak 2:14 ss.). "Tietämättömät" ja "vakaantumattomat" ovat niitä, jotka ovat vaarassa joutua valheenopettajien eksyttämiksi. Vrt. 2:14. - Pietaria ei enää voida pitää oppimattomana! "Muut kirjoitukset", Vanhan testamentin kirjoitukset, joita käytettiin seurakunnan jumalanpalveluksissa. Tässä Paavalin kirjeet rinnastetaan näihin, mikä osoittaa, että niitä pidettiin pyhinä kirjoituksina.
17.Rakkaudesta lukijoihinsa apostoli on puhunut avoimesti heitä uhkaavista vaaroista. Saman rakkauden valtaamana hän kirjoittaa loppukehotuksensa. Hän jatkaa tässä jakeen 14 ajatusta. He tietävät, että eksyttäjiä varmasti tulee. Hän on varoittanut heitä etukäteen. Heidän velvollisuutensa on valvoa ja varjella sitä elämää, jonka he ovat saaneet Herralta. Ilmaisu "mukaansa tempaamina" korostaa sitä, että jos he ovat liian paljon tekemisissä eksyttäjien kanssa, he joutuvat pois Kristuksesta. "Luja pohja (stêrigmos)", 'kiinteä asema ja suunta', ilmaisu esiintyy Ut:ssa vain tässä. Muissa kirjoituksissa se kuvaa tähtien kiinteää asemaa ja valon säteen kiinteätä suuntaa. Sana on peräisin samasta juuresta kuin se sana, jota Jeesus käytti kehottaessaan Pietaria vahvistamaan veljiään (Luuk 22:32).
18.Heidän tulee siis seistä lujina, niin etteivät he lankea pois omalta lujalta pohjaltaan (j. 17), mutta sen lisäksi heidän tulee myös "kasvaa". Kirje päättyy samaan ajatukseen, jolla se alkoikin, nimittäin hengelliseen kasvamiseen (vrt. 1:5 ss.). Kristityn elämä on alituista eteenpäin menoa. Pietari oli opettanut, että kaikkien tulee kunnioittaa Poikaa, niin kuin he kunnioittavat Isää (Joh 5:23). Valheenopettajat, jotka luopuivat Kristuksesta elämässä ja opissa, joutuivat hänestä eroon myös ikuisiksi ajoiksi. "Iankaikkisuuden päivään", siihen päivään, joka ei lopu koskaan.

maanantai 24. kesäkuuta 2019

JEESUKSEN TULEMUS 2/20


Osa 2. Uutta on tulossa

Raamattuun on kirjattu kolmeen kertaan eri paikkoihin Uudet taivaat ja uusi maa.
Ensimmäisenä tällä sivulla käsitellään 2. Pietarin kirjeen kohta. Toisena on Jesajan kirjan kohta ja viimeisenä Ilmestyskirjan kohta.

Uudet taivaat ja uusi maa
Tämä yksi älköön kuitenkaan olko teiltä salassa, rakkaani: Herralle yksi päivä on kuin tuhat vuotta ja tuhat vuotta kuin yksi päivä.
9. Ei Herra viivytä lupauksensa täyttämistä, vaikka jotkut luulevat hänen viivyttelevän, vaan hän on pitkämielinen teitä kohtaan. Hän ei näet tahdo, että kukaan joutuu kadotukseen vaan että kaikki kääntyisivät.
10. Mutta Herran päivä tulee kuin varas. Silloin taivaat katoavat pauhinalla ja alkuaineet kuumuudesta hajoavat, maa palaa ja kaikki, mitä siihen on tehty (Joidenkin käsikirjoitusten mukaan: ”maa ja kaikki siinä tehdyt teot paljastuvat”.).
11. Koska tämä kaikki näin hajoaa, millaisia teidän tuleekaan olla pyhässä elämässä ja jumalanpelossa
12. odottaessanne ja jouduttaessanne Jumalan päivän tuloa, tuon päivän, jonka voimasta taivaat hehkuen hajoavat ja alkuaineet kuumuudesta sulavat.
13. Mutta hänen lupauksensa mukaan me odotamme uusia taivaita ja uutta maata, joissa vanhurskaus asuu. (2. Pietarin kirje, luku 3)

(Novum jae jakeelta etenevä kommentaari: 2Piet. 3:8-13)
8.Tämä jae viittaa Ps 90:4:ään. Sana korostaa sitä, että Herra on ajan yläpuolella. Pietari ei sano hänen olevan ajaton, vaan että hänen suhtautumisensa aikaan ei suinkaan ole sama kuin meidän. Meistä yksi päivä vaikuttaa lyhyeltä ajalta ja tuhat vuotta sangen pitkältä. Hänelle yksi päivä on niin kuin tuhat vuotta ja tuhat vuotta niin kuin yksi päivä. Pietari ei sano, että yksi päivä "on" tuhat vuotta, vaan "niinkuin", ikään kuin. Laskimmepa me millä tavoin hyvänsä, Jumala on laskutapamme yläpuolella. Sana, jonka mukaan tuhat vuotta on niinkuin yksi päivä, ymmärrettiin juutalaisessa apokalyptiikassa siten, että koko maailman kulku käsittäisi yhden viikon. jossa on seitsemän päivää, ja jokainen päivä vastaisi tuhatta vuotta. Nämä ajatukset saivat jonkin verran jalansijaa kristittyjen parissa ja niitä esiintyy esim. Barnabaan kirjeessä.
9.Herra ei muuta aikatauluaan. Pilkkaajat puhuvat rata lupausta vastaan (j. 4), mutta heidän ivastaan huolimatta se tulee toteutumaan (j. 13). Nämä "muutamat" ovat juuri pilkkaajia, ja on vaara, että he saavat kristitytkin levottomiksi. Herran viipyminen osoittaa hänen olevan pitkämielinen. Hän käyttää aikaa toteuttaakseen suunnitelmansa. Aika on hänelle toisarvoista, se palvelee vain hänen jumalallisten suunnitelmiensa toteuttamista.
10.Tässä puhutaan sekä "Herran päivän" aikakaudesta että sen seuraamuksista. Se ei tule minkään maailmassa tapahtuvan seurauksena, vaan se on suvereeni Jumalan teko. Varas tulee odottamatta ja ilmoittamatta. Näin on myös tämän tapahtuman laita. "Alkuaineet" voi tarkoittaa taivaankappaleita, aineksia, joista taivas on pantu kokoon. Jeesus mainitsi, että taivas ja maa katoavat (Mark 13:31). Mutta sana voi tarkoittaa myös mikrokosmosta, alkuaineita, joista kaikki on syntynyt. Herran päivä, tuomion päivä, tulee äkkiä ja odottamatta. Mutta Jeesuksen tulemuksen päivä ei tule yllättäen kuin varas niille, jotka odottavat häntä, vaikka he eivät tiedäkään päivää eivätkä hetkeä. Hänen omansa ovat nimittäin valmistautuneet ottamaan hänet vastaan. Vrt. Luuk 21:34; 1 Tess 5:4.
11.Apostoli liittää lopun aikaa koskevaan opetukseensa kehotuksen ja varoituksen. Hän kehottaa käytännön kristilliseen elämään, joka merkitsee myös vilpitöntä odottamista oikealla tavalla. Totuus lopun ajasta ja kutsu pyhitettyyn elämään liittyvät läheisesti toisiinsa. Herran tulemuksen odotuksen tulee aina kannustaa kristittyä elämään oikein Jumalan edessä. "Jumalisuus" merkitsee kuuliaisuutta Jumalaa kohtaan ja halua noudattaa hänen sanaansa.
12.Sen lisäksi, että odotamme Jumalan päivän tulemista, meidän tulee myös jouduttaa sitä. Se tapahtuu rukoilemalla Jeesuksen opetuksen mukaisesti: »Tulkoon sinun valtakuntasi» (Matt 6:10), julistamalla (Matt 24:14) sekä kääntymällä ja tekemällä parannuksen. Valvominen, josta Jeesus muistutti tässä yhteydessä, ei siis merkitse toimettomuutta, vaan se edellyttää tekoja. Herran tulemuksen aika liittyy tietyssä määrin seurakunnan tilaan, ja me voimme, merkillistä kyllä, jouduttaa sitä.
13.Lupaus uudesta elämästä maailmassa, joka on täynnä vanhurskautta, rohkaisee meitä edelleen pyrkimään pyhitettyyn elämään ja jumalisuuteen. Riippumatta siitä, mitä vaikeuksia ja ongelmia kohtaamme tässä maailmassa, tulevaisuuden maailmassa vallitsee Jumalan vanhurskaus. Vrt. Jes 65:17 ss.; 66:22; Ilm 21:1. Tämän ymmärtävän on helpompi kestää täällä vääryyttä. Herran päivä merkitsee tuomiota pahuudelle ja riemuvoittoa Jumalan valtakunnalle. Uudistuneessa maailmankaikkeudessa syntiinlankeemuksen vaikutuksien sijaan tulee ennalleen asettamisen kirkkaus. Silloin Jumalan tahto tapahtuu maan päällä niin kuin taivaassa.

Uudet taivaat ja uusi maa (Jesajan kirja, luku 65)
Katso, minä luon uudet taivaat ja uuden maan. Entisiä ei enää muisteta, eivätkä ne enää nouse mieleen,
18. vaan te saatte iloita ja riemuita iankaikkisesti siitä, mitä minä luon. Sillä katso, riemuksi minä luon Jerusalemin, iloksi sen kansan.
19. Minä riemuitsen Jerusalemista, minä iloitsen kansastani. Ei siellä enää kuulla itkun ääntä eikä valitusta.
20. Ei siellä ole enää lasta, joka eläisi vain muutaman päivän, ei vanhusta, joka ei täyttäisi päiviensä määrää. Sillä nuorin kuolee satavuotiaana, ja vasta satavuotiaana synnintekijä joutuu kiroukseen.
21. He rakentavat taloja ja asuvat niissä, istuttavat viinitarhoja ja nauttivat niiden hedelmät.
22. He eivät rakenna toisten asuttavaksi, eivät istuta toisten syötäväksi, sillä niin kuin ovat puiden päivät, niin ovat elinpäivät minun kansani keskuudessa. Minun valittuni kuluttavat itse kättensä työn.
23. He eivät tee työtä turhaan eivätkä synnytä lapsia äkkikuoleman omiksi, sillä he ovat Herran siunaamien siemen, ja heidän vesansa pysyvät heidän luonaan.
24. Ennen kuin he huutavat, minä vastaan; heidän vielä puhuessaan minä kuulen.
25. Susi ja karitsa käyvät yhdessä laitumella, leijona syö rehua kuin nauta, ja käärmeen ruokana on maan tomu. Ei missään minun pyhällä vuorellani tehdä pahaa eikä vahinkoa, sanoo Herra.

Uusi taivas ja uusi maa (Ilmestyskirja, luku 21)
Minä näin uuden taivaan ja uuden maan, sillä ensimmäinen taivas ja ensimmäinen maa olivat kadonneet, eikä merta enää ollut.
2. Näin myös pyhän kaupungin, uuden Jerusalemin, laskeutuvan alas taivaasta Jumalan luota, valmistettuna niin kuin morsian, miehelleen kaunistettu.
3. Ja minä kuulin voimakkaan äänen sanovan valtaistuimelta:
        "Katso, Jumalan maja ihmisten keskellä! Hän asuu heidän keskellään, ja he ovat hänen kansojaan. Jumala itse on heidän kanssaan, heidän Jumalansa.
4.      Hän pyyhkii kaikki kyyneleet heidän silmistään, eikä kuolemaa enää ole, ei surua, ei parkua eikä tuskaa, sillä kaikki entinen on mennyt."
5. Valtaistuimella istuva sanoi: "-Uudeksi minä teen kaiken." Hän sanoi myös: "Kirjoita, sillä nämä sanat ovat luotettavat ja todet."
6. Vielä hän sanoi minulle: "Se on tapahtunut. Minä olen A ja O, alku ja loppu. Minä annan janoiselle lahjaksi vettä elämän veden lähteestä.
7. Joka voittaa, perii tämän, ja minä olen oleva hänen Jumalansa ja hän minun poikani.
8. Mutta pelkurien ja epäuskoisten (”uskottomien”), saastaisten ja murhaajien, haureellisten ja noitien, epäjumalanpalvelijoiden ja kaikkien valehtelijoiden osa on tulisessa, rikkiä palavassa järvessä. Tämä on toinen kuolema."
9. Uusi Jerusalem
Yksi niistä seitsemästä enkelistä, joilla oli seitsemän maljaa täynnä seitsemää viimeistä vitsausta, tuli ja puhui minun kanssani sanoen: "Tule tänne, minä näytän sinulle morsiamen, Karitsan vaimon."
10. Hän vei minut Hengessä suurelle ja korkealle vuorelle ja näytti minulle pyhän kaupungin, Jerusalemin, joka laskeutui alas taivaasta Jumalan luota.
11. Se loisti Jumalan kirkkautta, ja sen hohde oli kuin kaikkein kalleimman kiven, kuin kristallinkirkkaan jaspiksen.
12. Siinä oli suuri ja korkea muuri, jossa oli kaksitoista porttia ja porteilla kaksitoista enkeliä. Portteihin oli kirjoitettu nimiä, israelilaisten (”Israelin poikien”) kahdentoista heimon nimet.
13. Idässä oli kolme porttia, pohjoisessa kolme porttia, etelässä kolme porttia ja lännessä kolme porttia.
14. Kaupungin muurissa oli kaksitoista perustusta ja niissä Karitsan kahdentoista apostolin nimet.
15. Hänellä, joka puhui minun kanssani, oli mittana kultainen ruokosauva, jotta hän mittaisi kaupungin, sen portit ja sen muurin.
16. Kaupunki oli nelikulmainen, ja sen pituus oli yhtä suuri kuin sen leveys. Hän mittasi ruokosauvalla kaupungin: kaksitoistatuhatta stadionmittaa (n. 2300 km). Sen pituus, leveys ja korkeus olivat yhtä suuret.
17. Hän mittasi sen muurin: sataneljäkymmentäneljä kyynärää (n. 70 m), ihmismitan mukaan, jota myös enkeli käytti.
18. Muuri oli rakennettu jaspiksesta, ja kaupunki oli puhdasta kultaa, kuin puhdasta lasia.
19. Kaupungin muurin perustukset oli kaunistettu kaikenlaisilla kalliilla kivillä. Ensimmäinen peruskivi oli jaspis, toinen safiiri, kolmas kalsedoni, neljäs smaragdi,
20. viides sardonyksi, kuudes karneoli, seitsemäs krysoliitti, kahdeksas berylli, yhdeksäs topaasi, kymmenes krysopraasi, yhdestoista hyasintti ja kahdestoista ametisti.
21. Ne kaksitoista porttia olivat kaksitoista helmeä, kukin portti oli yhdestä helmestä. Kaupungin pääkatu oli puhdasta kultaa, kuin läpikuultavaa lasia.
22. Mutta temppeliä minä en siinä nähnyt, sillä sen temppelinä on Herra Jumala, Kaikkivaltias, ja Karitsa.
23. Kaupunki ei tarvitse valokseen aurinkoa eikä kuuta, sillä Jumalan kirkkaus valaisee sen, ja sen lamppuna on Karitsa.
24. Kansat vaeltavat sen valossa, ja maan kuninkaat tuovat sinne loistonsa.
25. Sen portteja ei suljeta päivällä, ja yötä siellä ei ole.
26. Sinne tuodaan kansojen loisto ja kalleudet.
27. Eikä sinne pääse mitään epäpyhää, ei ketään iljettävyyksien tekijää eikä valehtelijaa, vaan ainoastaan ne, joiden nimet on kirjoitettu Karitsan elämänkirjaan.


(Novum jae jakeelta etenevä kommentaari: Ilm. 21:1-27)

Uusi taivas ja uusi maa
1.Ut:ssa on kaksi uutta merkitsevää sanaa. Niistä toinen, "neos", ei esiinny Ilmestyskirjassa. Se merkitsee, että jotakin uutta on juuri syntynyt, alkanut olla olemassa. Sanoista toinen, "kainos", esiintyy Ilmestyskirjassa usein. Sen tarkoituksena on ilmaista enemmänkin laadullisesti kuin ajallisesti uutta, käyttämätöntä, kulumatonta, uuden veroista. Merta käytetään Raamatussa usein kuvaamaan muuttuvaa ja vaihtuvaa (Jes 57:20). Johannekselle meri merkitsi estettä, mikä erotti hänet kaikesta hänelle rakkaasta.
2.Uusi maa saa uuden pääkaupungin, ei uutta Babylonia, vaan uuden, paremman ja suuremman Jerusalemin. Kaupungin laskeutuminen maan päälle taivaasta merkitsee, että oikeastaan taivas muuttaa maan päälle. Se on uusi ja pyhä, ja sen tähden se eroaa kaikista muista tämän maailman kaupungeista. Nimi Jerusalem viittaa kuitenkin jatkuvuuteen. Tämän kaupungin rakentaja ja luoja on Jumala (vrt. Hebr 11:10). Taivaallisen kaupungin, Jumalan Jerusalemin, sanotaan olevan pyhien varsinainen koti (Hebr 12:22; Gal 4:26). Johannes puhuu tästä kaupungista ja sen suhteesta Jumalan lunastettuun kansaan samaan tapaan kuin seurakunnasta Jumalan temppelinä (1 Kor 3:16; Jes 2:21).
3.Koko raamatullisen ilmestyskertomuksen yksi päätavoite on nyt saavutettu: Jumala asuu ihmisten keskuudessa. Vrt. 3 Moos 26:11,12; Hes 37:27. Kreikankielinen asumusta merkitsevä sana, "skênê", on läheistä sukua hepreankieliselle šekina-sanalle, joka merkitsi vanhassa liitossa Jumalan läsnäolon kirkkautta. Koko uuden Jerusalemin laskeutumisen tarkoituksena on, että Jumala asuisi ihmisten keskuudessa. Hän on aikaisemmin asunut ilmestysmajassa, temppelissä, Kristuksessa (Joh 1:14) ja seurakunnassa (Ef 2:22). Nyt on koko lunastuksen tavoite saavutettu.
4.Suora yhteys Jumalan kanssa poistaa kaiken sen, mikä teki maailman surun ja kärsimysten paikaksi. On ollut paljon kyyneleitä ja monia syitä niihin. Täällä ovat olleet edustettuina kaikki murhenäytelmät, kaikki inhimilliset surut, kaikki epätoivo. Kaikki tämä on nyt lakannut. Enää ei ole myöskään kuolemaa, koska »kuolema on nielty ja voitto saatu» (1 Kor 15:54). Suru on lakannut, eikä kukaan tunne tuskaa. On alkanut aivan uudenlainen olemassaolo.
5."Valtaistuimella istuva" viittaa 20:11:een, ja seuraavasta jakeesta käy ilmi, että puhuja on Kristus. Hänet on aikaisemmin kirjassa esitelty »Alfana ja Omegana» (1:8). Hänellä on iankaikkinen valta ja herraus. Johanneshan oli alun perinkin saanut käskyn kirjoittaa, ja nyt hän saa uuden käskyn. Hän saa tällaisen uudistetun käskyn erityisen tärkeissä kirjan jaksoissa, ja tällainen tilanne on taas tässä. Sanat ovat "vakaat ja todet", niihin voi luottaa. Kaikki tulee uudeksi. Tämä osoittaa, että se muutos, josta Paavali puhuu uskovien elämän yhteydessä (2 Kor 3:18; 5:16,17), koskee koko maailmankaikkeutta. Täysin uusi maailmanjärjestys korvaa vanhan, joka oli synnin turmelema.
6.Alfa ja Omega ovat kreikan kielen aakkosten ensimmäinen ja viimeinen kirjain. Jeesus Kristus on alku (Joh 1:1) ja loppu tai päämäärä (Room 10:4). Nimeä käytetään 1:8:ssa ja se mainitaan jälleen 22:13:ssa. Kristus antaa kolme lupausta, ensimmäisen tässä ja kaksi muuta seuraavassa jakeessa. Ensimmäinen lupaa, että janoiset saavat juoda elämän vettä. Samaan tapaan sanotaan myös marttyyreille 7:17:ssä. Raikas vesi kuvaa usein siunauksia. Tässä viitataan epäilemättä iankaikkisen elämän yltäkylläisyyteen. Vrt. Joh 4:10,13, 14.
7.Se, joka voittaa, tulee perimään iankaikkiset siunaukset, Jumalan lapsen täydelliseksi tulleen perintöosan. Vrt. voittajille annetut lupaukset kirjan alussa (2:7,11,17,26; 3:5,12,21). Kaikki tämä kuuluu perintöön, jonka tulevat saamaan ne, jotka kestävät koetusten ajan loppuun asti. Jumala teki myös Vt:ssa liittoja, joissa puhuttiin pojan suhteesta isään ja perinnöstä. Hän teki tällaisen liiton Aabrahamin (1 Moos 17:7) ja Daavidin kanssa (2 Sam 7:14).
8.Nyt saavutettu turvallisuus on myös sen ansiota, että ulkopuolelle jäävät kaikki ne, joiden syytä oli maanpäällisten kaupunkien turvattomuus. Heillä ei ole pääsyä tähän uuteen maailmaan; he ovat paikassa, mistä heidän ei ole mahdollista päästä pois. Synti tuhosi sen maailman, missä nyt elämme. Mutta tulevaa olotilaa kirkkaudessa se ei enää uhkaa. Tähän sisältyy myös varoitus, joka ei koske ainoastaan niitä, jotka elävät julkisynnissä. vaan myös ne, jotka eivät usko, saavat osansa tulisessa järvessä. Epäusko on nimittäin kaiken synnin juuri. Se on kapinaa Jumalaa vastaan. Pelkurit mainitaan ensin. Monet ovat ihmispelosta menettäneet kirkkauden toivon.
Uusi Jerusalem
9.Johannes saa uuden ilmestyksen siten, että hänen käsketään tulla katsomaan. Tällä kertaa hän saa lopulta nähdä Jeesuksen Kristuksen morsiamen. Tässäkin on jyrkkä vastakohta hänen näylleen portosta. Tässä käytetty kieli muistuttaa tästä näystä (17:1). Ei mainita, kuka seitsemästä enkelistä näytti tämän Johannekselle. Karitsa mainitaan kokonaista seitsemän kertaa 19. ja 20. luvuissa, mikä myös korostaa Jeesuksen Kristuksen keskeistä asemaa iankaikkisuudessa.
10.Kun Johanneksen oli määrä nähdä näky suuresta portosta, hänet vietiin erämaahan (17:3). Morsiamen nähdäkseen hänen täytyi mennä korkealle ja suurelle vuorelle. Se, että hänet vietiin sinne "hengessä". merkitsee, että hän näki näyn. Hän ei ollut siellä ruumiillisesti (vrt. 1:10). Kuvaus muistuttaa jakeessa 2 esitettyä, ja Johannes viittaakin samaan tapahtumaan. Mutta on mahdollista, että se mitä hän näki ensimmäisessä tapauksessa tarkoittaa iankaikkisuutta, kun taas tässä puheena oleva kaupunki on tullut maan päälle ollakseen täällä tuhatvuotisen valtakunnan aikana.
11.Jumalan kirkkaus merkitsee hänen läsnäoloaan. Vrt. Hes 43:5. Meidän tuntemamme jaspis ei ole kristallinkirkas, kun taas tässä mainittu on läpinäkyvä kuin kristalli. Joidenkin mielestä kyseessä on timantti. Kaupunki säteilee valoa. Se on kuin jättiläistimantti, jossa Jumalan kirkkaus heijastuu kaikkialla.
12.Ikuista kaupunkia kuvaillaan yksityiskohtaisesti. Ensiksi Johannes kiinnittää huomionsa suureen, korkeaan muuriin, jossa on kaksitoista porttia. Kaupungin mitoista puhutaan myöhemmin uudelleen (j. 17). Verrattuna kaupungin korkeimpaan kohtaan muuri ei ole kovinkaan korkea. Mutta jos sellainen muuri ympäröisi maallista kaupunkia, se tekisi mahtavan vaikutuksen. Kutakin kahtatoista porttia vartioi enkeli. Uuden Jerusalemin kuvauksessa luku kaksitoista toistuu usein. Mainitaan Israelin kahdentoista sukukunnan nimet (21:12), peruskivien lukumäärä (21:14), portit (21:21), hedelmät, jotka voitiin korjata kaksitoista kertaa vuodessa (22:2), kaupungin pituus, korkeus ja leveys oli 12 000 vakomittaa (21:16), ja muuri oli kaksitoista kertaa kaksitoista kyynärää (21:17).
13.Kaupungin eri puolilla olevat portit viittaavat siihen, että asukkailla oli täysi vapaus kulkea kaupungista ulos ja taas takaisin sisään. Se on pyhien kotikaupunki, mutta heillä on mahdollisuus matkustella vapaasti missä haluavat. Portit ovat avoinna kaikkiin ilmansuuntiin. Hesekielin näyssäkin (48:30-34) kahdellatoista portilla on Israelin kahdentoista sukukunnan nimet.
14.Kahdentoista portin lisäksi siellä on myös kaksitoista peruskiveä. Perustukset on koristeltu kaikenlaisilla kallisarvoisilla kivillä (j. 19). Ef 2:20:ssa Paavali puhuu, että Jumalan huone on uudessa liitossa rakennettu apostolien ja profeettojen perustukselle. Seurakunta lepää niiden uskon ja todistuksen perustuksella. jotka julistivat ensimmäisinä pelastuksen sanomaa. Tämä kaupunki käsittää molemmat aikakaudet. Sekä Vt:n Israelilla että Ut:n seurakunnalla on paikkansa Jumalan lopullisessa asumuksessa. Vrt. j. 12, jossa sanotaan, että Israelin kahdentoista sukukunnan nimet on kirjoitettu portteihin. Kahdentoista sukukunnan ja kahdentoista apostolin mainitseminen muistuttaa vanhan Israelin ja uusitestamentillisen seurakunnan välisestä ykseydestä. "Karitsan" kahdentoista apostolin korostaminen viittaa siihen, että Johannes haluaa erityisesti tähdentää, miten tämän kaupungin kaikki asukkaat ovat pelastuneet.
15.Vrt. 11:1 ja Hes 40:3 ss. Ilm 11:1:ssä piti maallinen Jerusalemin kaupunki mitata, ja Johanneksen itsensä piti suorittaa mittaus. Taivaallisen kaupungin mittaamiseen tarvitaan taivaallinen lähetti. Enkeli puhuu Johanneksen kanssa mitattavasta kaupungista. Johannes oli käyttänyt tavallista mittasauvaa, mutta nyt käytetään mittasauvana kultaista ruokoa. Nyt mitataan sekä itse kaupunki, portit että muuri, ja mitat ilmoitetaan myöhemmin (jj. 16 ja 17).
16.Mitään maallista kaupunkia ei voi verrata tähän. Se on rakennettu täysin symmetriseksi. Sen pituus, leveys ja korkeus ovat yhtä suuret. 12 000 vakomittaa vastaa 2 304 kilometriä, jos sovelletaan kreikkalaisia mittoja. Kreikkalainen stadion (vakomitta) oli 192 metriä, roomalainen taas 185 metriä. 12 000 roomalaista vakomittaa on 2 220 kilometriä. Itse kaupungin muoto muistuttaa sekä polttouhrialttaria että suitsutusalttaria (2 Moos 27:1 ja 30:2), mutta vieläkin enemmän temppelin kaikkeinpyhintä, joka oli kuution muotoinen. Mitat ilmaisevat vertauskuvallisesti ihanteellisen symmetrian. Ne puhuvat suuruudesta ja täydellisyydestä.
17.Muuri on huomattavasti matalampi kuin itse kaupunki. 144 kyynärää vastaa suunnilleen 65 metriä. Jotkut ovat sitä mieltä, että tässä on kysymys muurin paksuudesta eikä sen korkeudesta, mutta luonnollisinta olisi selittää, että kyseessä on korkeuden mittaaminen. Sitä ei ole tarkoitettu puolustusmuuriksi, sillä sellaista ei tarvita. Sen tarkoituksena on vain rajata kaupunki. Vaikka mittaajana olikin enkeli, hän käytti ihmismittaa. Olkootpa mittaajina enkelit tai ihmiset, tulos on sama.
18.Muuri oli rakennettu samasta aineesta kuin ensimmäinen perustus (j. 19), nimittäin jaspiksesta. Valtaistuimella istuva oli myös niin kuin jaspis (4:3), ja itse kaupunki kuin kristallinkirkas jaspis (21:11). Kaikki puhui Jumalan kirkkaudesta, muuritkin. Kaupunki itsessään oli puhdasta kultaa, kuin puhtainta lasia. Se oli siis läpikuultava (vrt. j. 2l). Mikään ei estänyt Jumalan valon näkymistä.
19.Kaikki muurin perustukset oli koristeltu loisteliaasti. On vaikeata saada oikeata kuvaa näistä kahdestatoista kivestä, koska kuvaus on saattanut viitata aivan toisenlaisiin kiviin siihen aikaan. On kuitenkin varmaa, että ne olivat sanoinkuvaamattoman kauniit. Ensimmäinen kivi, nimittäin "jaspis", on mainittu aikaisemminkin kirjassa silloin kun on haluttu kuvata jotakin loistavaa ja kirkasta. Sen mainitseminen ensimmäisenä saattaa merkitä, että se on alimpana ja että muut kivet ovat kerroksina sen päällä.
"Safiiri" muistuttaa kovuudeltaan timanttia. Se on väriltään sininen. "Kalkedon" on agaattikivi. Väriltään se on mahdollisesti taivaansininen, jossa on muunvärisiä raitoja. "Smaragdi" on vihreä.
20."Sardonyks" on punavalkoinen kivi. "Sardion" on punertava. Se mainitaan myös 4:3:ssa. "Krysoliitti" on vanhojen kirjailijoitten mukaan läpinäkyvä, kullankeltainen kivi, kun taas samannimisen kivi nykyään on kalpeanvihreä. "Berylli" on merenvihreä. "Topaasi" on kellanvihreä ja läpinäkyvä. "Krysoprasissa" on toisenlainen vihreä vivahdus. "Hyasintti" on sinipunainen ja "ametisti" yleensä purppuranpunainen. Kaikki nämä kivet heijastivat kukin erikseen ja kaikki yhdessä Jumalan kirkkautta ja muodostivat loistavan näyn, jonkalaista maailma ei koskaan ollut nähnyt.
21.Portit tarkoittavat kulkutietä. Niitä ei rakennettu kaupungin puolustukseksi, sillä sellaiseen ei ollut tarvetta. Kysymys on yksinomaan kaunistamisesta. "Katu (plateia)", merkitsee myös 'aukea paikka. tori'. Vrt. Mark 6:56: Ilm 11:8.
22.Koko tämä kaupunki on itsessään pyhäkkö, ja sehän johtuu siitä, että Jumalalla on siellä asuntonsa. Vrt. 2 Kor 6:16. Sen tähden ei ole mitään ristiriitaista tämän ilmaisun ja sen voittajille annetun lupauksen välillä, että he tulevat olemaan pylväitä Jumalan temppelissä (3:12). Viimeksi mainittu on lupaus ikuisesta Jumalan kaupungin kansalaisuudesta. Kaikki tässä olevat Jumalan nimet esiintyvät kirjassa myös aikaisemmin. Kukin niistä kuvastaa Jumalan voimaa ja valtaa, ja yhdessä ne muodostavat erityisen voimakkaan kuvauksen hänen suuruudestaan.
23.Aurinko ja kuu ovat valonlähteinä ensimmäisessä luomistyössä (1:14). Toisessa niitä ei tarvita, vaikkakin ne voivat yhä olla olemassa, sillä tämä luomakunta on Jumalan läsnäolon siunaama aivan toisella tavalla kuin ensimmäinen. Vrt. Jes 60:19,20. Jumalan kirkkaus ja se, että Karitsaa sanotaan lampuksi, ilmaisevat oikeastaan samaa. Tässä kaupungissa sekä Isä että Poika ovat valon lähteenä. Heillä on samanlainen suhde ihmisiin. Tämä kaupunki ei tarvitse näkyvää temppeliä siksi, että Jumala on siellä, eikä se tarvitse muuta valoakaan kuin Jumalan ja Karitsan. Jeesuksesta valona, ks. Joh 1:9 ja 8:12.
24."Kansat" merkitsee tavallisesti pakanoita. Se, että kansojen sanotaan olevan taivaallisen Jerusalemin ulkopuolella lopullisen tuomion ja uuden maan perustamisen jälkeen, on antanut aihetta tämän ja seuraavien jakeiden erilaisiin tulkintoihin. Jotkut pitävät "kansoja" lunastettuina pakanoina tai kansoina, jotka hengellisesti, joskaan eivät rodullisesti, kuuluvat kahteentoista sukukuntaan. Tämän tulkinnan vaikeutena on, että lunastetut ovat kaupungissa, eivät ulkopuolella. Jotkut tulkitsijat väittävät, että tässä on kysymys tuhatvuotiseen valtakuntaan kuuluvasta olotilasta. On myös niitä, joiden mielestä jakeet viittaavat yleismaailmalliseen pelastukseen. Ne taas, jotka hengellistävät sanat, tulkitsevat niin, että kyseessä on tämän päivän tilanne, jolloin Jumalan seurakunta vetää pakanoita puoleensa.
25.Uuden Jerusalemin ehdoton turvallisuus korostuu tässä. Vrt. Jes 60:11. Portteja ei ole koskaan tarpeellista sulkea vihollisten tähden. Portit suljettiin muinoin kaupungeissa aina pimeän tultua. Koska yötä ei tässä kaupungissa tunneta, ei ole syytä sulkea porttejakaan. Jumalan läsnäolo sulkee pois pimeyden (j. 23).
26.Tämä jae kuuluu yhteen jakeen 24 kanssa. Vain paras ja jaloin saa sijan tässä kaupungissa. Mahdollisesti jae viittaa siihen, että kun kansat tulevat kaupunkiin, sen kirkkaus lisääntyy ja sen vaikutus kasvaa. Voidaan myös ajatella, että kaikki se, mikä on parasta ihmiselämässä, pyhitetään tässä kaupungissa.
27.Tässä toistuu jakeen 8 sisältö. Toisto ei merkitse, että jotakin epäpuhdasta voisi tulla kaupunkiin tai vaikuttaa sen asukkaisiin. Sanat korostavat sitä vastoin tämän kaupungin ja kaikkien muiden maan päällä olleitten kaupunkien välistä eroa. Kaupunkiin ei ole pääsyä sellaisilla, jotka eivät halua luopua pahuudestaan. Synti ei koskaan pääse sinne, mutta sisällä olevat ovat Jumalan armosta ja Jeesuksen Kristuksen pelastustyön kautta pelastettuja syntisiä. "Kysymys" ei siis ole siitä, että syntiset suljetaan pois, sillä he voivat pelastua synneistään, vaan siltä, että pelastustyön hylkäävä asettuu itse uuden Jerusalemin ulkopuolelle.

sunnuntai 23. kesäkuuta 2019

JEESUKSEN TULEMUS 1/20

Jeesuksen tulemusta käsitellään 20-osaisessa sarjassa Raamatun pohjalta sekä novumin selityksin.

Nämä kirjoitukset käsittelevät Raamatun ilmoittamia asioita, joita nyt meidän elämämme aikana tapahtuu.
Tulevat tapahtumat ovat myös aivan ovella ja siksi on tärkeää olla valveilla asioista, jotka sinun on tiedettävä, ettet tule yllätetyksi!
Oletko ottanut huomioon asian, joka jokaisen on tiedettävä tämän elämän aikana:
Minne menet ikuisuudessa? Missä on kotisi maallisen kuolemasi jälkeen?
Tunnetko vaihtoehdot?

Osa 1 Herran tulemus on varma

Pietari kirjoittaa seuraavista asioista:
Rakkaani, tämä on jo toinen kirje, jonka teille kirjoitan. Näissä molemmissa minä muistuttamalla herättelen teidän puhdasta mieltänne,
2. että muistaisitte pyhien profeettojen ennalta puhumat sanat ja apostoleilta saamanne Herran ja Vapahtajan käskyn.
3. Ennen muuta tietäkää se, että viimeisinä päivinä tulee pilkkapuheineen pilkkaajia, jotka vaeltavat omien himojensa mukaan.
4. He sanovat: "Missä on lupaus hänen tulemuksestaan? Onhan siitä lähtien, kun isät nukkuivat pois, kaikki pysynyt ennallaan luomakunnan alusta asti."
5. Tieten tahtoen he eivät ota huomioon, että taivaat samoin kuin maa, joka on tehty vedestä ja veden kautta, olivat ikiajoista olemassa Jumalan sanan voimasta,
6. ja että niiden kautta silloinen maailma tuhottiin vedenpaisumuksessa.
7. Mutta samalla sanalla on nykyiset taivaat ja nykyinen maa säästetty tulelle. Niitä säilytetään jumalattomien ihmisten tuomion ja kadotuksen päivää varten.
(2. Pietarin kirje, luku 3)

  
(Novum jae jakeelta etenevä kommentaari: 2Piet. 3:1-7)

1.Sen lisäksi, että apostoli mainitsee tämän olevan toinen kirje, hänen sanoistaan voi myös päätellä, ettei ensimmäisen lähettämisestäkään ole pitkä aika. Pietari ymmärsi muistuttamisen tärkeyden. Tiettyjä asioita on sanottava yhä uudelleen ja uudelleen. Julistaminen ei useinkaan ole niinkään uusien totuuksien esille tuomista kuin sen toistamasta, mitä kuulijat jo tietävät. Pietari myös rohkaisi heitä puhumalla heidän puhtaasta mielestään. "Puhdas (eilikrinês)", auringon valossa tutkittu ja oikeaksi havaittu, oikea, puhdasmielinen. Samaa sanaa on käytetty Fil 1:10:ssä.
2.Ensinnäkin heidän tulee muistaa elää Vt:n profetioiden mukaan. Näiden lisäksi heillä on käskyt, joita Jeesus lähetti apostolit julistamaan. Sana "käsky" tarkoittaa tässä koko Jeesuksen opetusta, jota meidän on käsketty uskoa ja noudattaa (Matt 28:20). Profeettoja sanotaan "pyhiksi", mikä korostaa myös sitä. että kun valheenopettajat kieltävät profeetallisen sanan totuuden, he syyllistyvät pilkkaan.
3."Viimeiset päivät" kuvaavat Jeesuksen toista tulemusta edeltävää aikaa, ja kyseinen vakava varoitus liittyy tähän. Riippumatta siitä, miten lähellä tai kaukana Jeesuksen tulemuksen hetki on. sitä edeltävää aikaa sanotaan viimeisiksi päiviksi. Tämän lopunajallinen kausi alkoi helluntaipäivänä (Apt 2). Ennakolta varoittaminen antaa mahdollisuuden ennakolta valmistautumiseen. Viimeisten päivien ilmiöitä kokevilla uskovilla ei siis ole mitään syytä yllättyä asioiden tilasta. Tälle ajalle on tunnusomaista epäilevä henki ja hillitön elämäntapa.
4.Pietari pystyy kertomaan etukäteen, mitä he tulevat sanomaan, niin että uskovat ovat sen tapahtuessa tilanteen tasalla. Hän osoittaa heidän pilkkansa valheellisuuden. Keskeisenä on kysymys tulemuksen lupauksen täyttymisestä. Pilkkaajat puhuvat poisnukkuneista isistä. Nämä ovat aikaisemmin eläneitä uskovia, jotka ovat nyt kuolleet. Mitään ei tapahtunut heidän eläessään eikä heidän kuolemansa jälkeenkään. Väitteessä on kyllä jotakin oikeatakin, mutta se on vain puolitotuus (vrt. j. 5). Yksittäisiin tosiasioihin perustuvat päätelmät ovat vääriä. jos muut tosiseikat samalla jätetään huomioon ottamatta.
5.Heidän sokeutensa tässä asiassa merkitsee sitä. etteivät he halua nähdä sitä eivätkä tietää siitä mitään. Heidän tietämättömyytensä on itsepetosta. tie tunnustavat silmänsä Raamatun sanalle luomisesta ja vedenpaisumuksesta. Vedenpaisumusta edeltävää aikaa Jeesus käytti vertailukohteena puhuessaan tulemuksestaan (Luuk 17:20,27). Vedenpaisumus tuli niistä väitteistä huolimatta. joita siihen aikaan eläneet ihmiset esittivät. Samoin tulee tapahtumaan viimeisinä päivinä.
6.Luonnon järjestyksen jatkuvuus rikkoutui vedenpaisumuksessa. Siinä tuhoutui kaikki inhimillinen elämä. Sana "maailma" kuvaa tässä niitä puitteita, joissa elämä voi kehittyä. Maailma syntyi vedestä, ja veden kautta vanha maailma tuhoutui.
7.Samoin kuin muinainen maailma tuhoutui vedenpaisumuksessa, nykyinen maailma tulee tuhoutumaan tulessa. Tuhon seurauksena ei ole aikaisemmin olleen ennalleen asettaminen, vaan uusien taivaiden ja uuden maan luominen. Vanhan maailman kuolinkamppailu merkitsee uuden maailman synnytystuskia. Ainoastaan Jumalan alituinen huolenpito ja kaitselmus pitää kaikkea koossa, kunnes on hänen aikansa tehdä siitä loppu.

Seuraavan osan otsikko on; Uutta on tulossa