lauantai 29. maaliskuuta 2014

Antaa ja ottaa


Valtakunnat ovat usein laajentuneet tai supistuneet. Maanosia on vallattu ja ihmisiä surmattu paljonkin valloitusten yhteydessä. Vahvempi on ollut voitollinen.
Historian aikana Euroopan mantereella on usein sodittu ja maat ovat vaihtaneet omistajia. Kansat ovat olleet kuritusten ja väkivallan kohteina. Tällä hetkellä maanosassamme vallitsee jännitystila.
Mitä Venäjä ja Putin aikoo tehdä seuraavaksi?
Oma kotimaamme Suomi on myös noussut puheiden aiheeksi. Tuleeko Venäjä valtaamaan Suomen tai osan Suomesta.

Näin Ilta-Sanomissa 29.3.2014:
Venäjän presidentti Vladimir Putinin entinen avustaja varoittaa Svenska Dagbladetissa, ettei Putin pysähdy Ukrainaan.
Presidentti Putinin entinen avustaja Andrei Illiaronov varoittaa Svenska Dagbladetissa, että Putin haluaa myös Suomen. Illiaronov toimi kuusi vuotta Putinin läheisenä neuvonantajana.
Putin haluaisi Illiaronovin mukaan saada Venäjälle takaisin tsaarinvallan aikaiset rajat. Tsaarin vallan aikana Venäjälle kuuluivat muun muassa Suomi ja Baltian maat. Illiaronov väittää, että Putinin mielestä nämä alueet kuuluvat Venäjälle.
– Suomi kuului Venäjälle 109 vuotta, vuodet 1809-1917. Putinin tavoitteena on, että hän suojelee sitä, mikä kuuluu hänelle ja hänen edeltäjilleen, Illiaronov sanoo lehdessä.


Tämä Ilta-Sanomien kirjoitus antaa meille aiheen ajatella, että onko nykyisellä Venäjän hallitsijalla halu ottaa takaisin jotain, joka on annettu pois edellisten hallitsijoiden aikana. Tai voisiko sen ilmaista siten, että kaduttaa jo kauan sitten periksi annettu itsenäisyys Suomelle vuonna 1917. Olihan Krimin lahjoitus 1950-luvulla nyt tullut tiensä päähän, sillä se alkoi kaduttaa ja se piti saada taikaisin.

Kaiveleeko nykyinen Venäjän hallitsija menneitä? Elääkö hän historiallisissa ajoissa! Yksi luovutettu maapala on jo vallattu takaisin. Minkä osan vuoro tulee seuraavaksi? Itäisen Euroopan maista monet ovat entisiä Neuvostoliiton osia. Suomen osa on hieman kaukaisemmalta ajalta, mutta tuntuu olevan vielä muistoissa kun kerran se on otettu puheenaiheeksi.

Suomi taisteli kerran asein ja rukouksin suurta vihollista vastaan. Tänään me luotamme jälleen molempiin, mutta onko kansamme yhtenäinen ja voimmeko luottaa sen kestävyyteen. Kestävyys ennen kaikkea rukousrintamassa tulee olemaan kaikkein suurin koetus.

Tämän kestävyyden takaamiseksi on sinunkin aloitettava rukoukset Suomen puolesta jo tänään, eikä unohtaa niitä huomennakaan.