Juhannus on keskikesän riemujuhla. Luonto kukoistaa, linnut
laulavat ja on suvilomien aika alkamassa. Juhannuksena otetaan usein rennosti,
ollaan reilusti vapaalla. ”Jengakorkki narahtaa” ja pian laulu raikaa.
On uhoa
ja paloa, mutta pian alkaa kontrolli katoamaan. Ainakin vesille on päästävä
”nousun kiidossa”. Tulee pissahätä ja pää on jo silloin melkein ”mätä”.
Hupsista, ”ukko vedessä”, kuka auttaa?
Hupsista, ”ukko vedessä”, kuka auttaa?
Se tiedetään seuraavissa uutisissa ja
lehdissä, auttoiko joku vai ei.
Tilastot ovat karua todellisuutta.
Juhannus on kuitenkin merkkipäivä.
Jesaja kertoi profetian kautta n. 2700 vuotta sitten
Johannes kastajan tulevan julistamaan ilosanomaa Jeesuksesta.
Jes. 40:3-8. Ääni
huutaa: - Raivatkaa autiomaahan Herralle tie! Tasoittakaa yli aron valtatie
meidän Jumalallemme! Täyttykööt notkot, alentukoot huiput, mäet madaltukoot,
vuorten louhikot tasoittukoot! Herran kunnia ilmestyy, kaikki saavat sen nähdä.
Näin on Herra puhunut.
Ääni sanoo: - Julista! Ja minä kysyn: - Mitä minun pitää
julistaa? - Ihminen on kuin ruoho, ihmisen kauneus kuin kedon kukka! Ruoho
kuivuu, kukka lakastuu, kun Herran henkäys koskettaa sitä. Niin! Ruohoa ovat
ihmiset. Ruoho kuivuu, kukka lakastuu, mutta meidän Jumalamme sana pysyy iäti.
Johannes Kastaja
syntyi n. 2000 vuotta sitten ja hänen syntymäpäiväänsä me saamme juhlia
juhannuksena.
Mikä olikaan Johanneksen sanoma?
Markuksen evankeliumin alussa kerrotaan asiasta seuraavasti:
Mark. 1:1-8.
Johannes Kastaja
Ilosanoma Jeesuksesta Kristuksesta, Jumalan Pojasta, lähti
liikkeelle näin.
Profeetta Jesajan kirjassa sanotaan: - Minä lähetän sanansaattajani sinun
edelläsi, hän raivaa sinulle tien. Ääni huutaa autiomaassa: "Raivatkaa
Herralle tie, tasoittakaa hänelle polut!"
Ja näin tapahtui.
Johannes Kastaja julisti autiomaassa, että ihmisten tuli kääntyä ja ottaa
kaste, jotta synnit annettaisiin heille anteeksi. Hänen luokseen tuli paljon
väkeä Jerusalemista ja joka puolelta Juudeaa. He tunnustivat syntinsä, ja
Johannes kastoi heidät Jordanissa.
Johanneksella oli yllään kamelinkarvavaate ja vyötäisillään
nahkavyö, ja hänen ruokanaan olivat heinäsirkat ja villimehiläisten hunaja. Hän
julisti: "Minun jälkeeni tulee minua väkevämpi. Minä en kelpaa edes
kumartumaan ja avaamaan hänen kenkiensä nauhoja. Minä olen kastanut teidät
vedellä, mutta hän kastaa teidät Pyhällä Hengellä."
Voi kun meille riittäisi juhannuksenakin vain kastevesi ja
pysyisimme enimmäkseen mantereen puolella.
Siunattua juhannusta!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti