perjantai 15. kesäkuuta 2012

Kotimaassa kajahtaa!


Harkitsin pitkään alanko kirjoittamaan Nokiasta ja siitä mitä kirjoittaisin jos kirjoittaisin.

Oma työurani kesti lähes 50-vuotta ja siitä noin 30-vuotta palkan maksoi Nokia.

Sen tunteen voin kokea, jota moni tänään kokee Nokian palkkalistoilla.
Huominen on toisille selvää, ei ole työtä ja toisille epäselvää, saanko pitää työpaikkani yt-neuvottelujen päätyttyä.
Ei tämä tilanne minullekaan ole ollut outo. Kerran meidän tulosyksiköstä sanottiin kolmannes kerralla irti. Kyllä oli jännää. Se oli suorastaan piinallista. Kaikenlaiset huhumyllyt alkoivat pyörittämään mitä ihmeellisimpiä sepityksiä kaikista mahdollisista asioista.

Tilanne laukesi kun irtisanomiset tulivat julki ja irtisanottu väki poistui keskuudestamme.

Haikeus jäi kavereita kohtaan ja pian taas talon johto muistutti siitä, ettei töitä pidä jättää hoitamatta.

Vaikka väki väheni, pidot eivät tekijän kannalta parantuneet muutoin kuin ehkä siltä osin, että sainhan pitää työni ainakin vielä toistaiseksi. Sitä työtä kyllä piisasi toistenkin edestä.

Näin se aina vähennyksen jälkeen menee, työtä riittää entistä enemmän joillekin ja joillekin ei sitten jää mitään.

Epäoikeudenmukaista, eikö niin!

Kuka on sitten oikeudenmukainen?


Yksin Jumala on oikeudenmukainen.

Ja Häntä meidän on vaikeuksiemmekin keskellä kiitettävä, sekä muistettava kääntyä Hänen puoleensa eikä lähteä poispäin Hänen huolenpitonsa ulottuvilta.

2. Tess. 1:3-10
Herran päivän odotus 
Meidän tulee aina kiittää Jumalaa teidän vuoksenne, veljet.
Siihen on täysi syy, koska teidän uskonne kasvaa kasvamistaan ja koska rakkaus toisianne kohtaan yhä lisääntyy teissä kaikissa.
Me voimmekin ylpeinä kertoa Jumalan seurakunnissa teistä ja teidän kestävyydestänne ja uskostanne kaikissa vainoissa ja ahdingoissa, joiden keskellä elätte.
Ne todistavat Jumalan oikeudenmukaisesta tuomiosta, siitä, että hän hyväksyy teidät valtakuntaansa, jonka vuoksi te nyt myös kärsitte.
Jumala on oikeudenmukainen: hän antaa teidän ahdistajienne joutua ahdinkoon, mutta ahdistetut - niin teidät kuin meidätkin - hän päästää siitä, kun

Herra Jeesus väkevien enkeleittensä kanssa ilmestyy taivaasta tulenlieskojen keskellä ja rankaisee niitä, jotka eivät tunne Jumalaa eivätkä suostu olemaan kuuliaisia Herramme Jeesuksen evankeliumille.

Heidän rangaistuksenaan on ikuinen kadotus, ero Herrasta ja hänen voimansa kirkkaudesta, kun hän tuona päivänä saapuu ottamaan vastaan pyhiensä kunnioituksen ja kaikkien uskovien ylistyksen.


sunnuntai 10. kesäkuuta 2012

Vippaa mulle 100 miljardia!


Sanat tulivat Espanjasta. Heillä on rahapula. 

Minne heidän rahansa katosivat?

”Entiseltä mieheltä” ne katosivat juopotteluun, mutta espanjalaisten rahat ovat voineet mennä ylimääräisiin ehkä tarpeettomiinkin tai väärin harkittuihin tarkoituksiin.

Joka tapauksessa rahasta on pulaa Espanjassa.

Onkohan rahaa liian vähän kun sitä ei riitä kaikille?

Joskus on sanottu, että rahahan on vanha keksintö ja sitä jo tämän vuoksi pitäisi kaikilla olla, vieläpä riittävästi. Tämä ei liene totta kun sitä ei nyt olekaan Espanjalla ja monella muulla maalla riittävästi!


Rahasta on tänään puhe myös kirkoissamme päivän saarnatekstin kautta.

Onkohan kirkko aikaansa edellä kun siellä on tieto päivän ajankohtaisimmasta asiasta, rahasta!


Tämän voit todeta päivän evankeliumitekstistä, joka on Matteuksen evankeliumin luvusta 16:24-27

Jeesuksen seuraamisesta

Jeesus sanoi opetuslapsilleen:

"Jos joku tahtoo kulkea minun jäljessäni, hän kieltäköön itsensä, ottakoon ristinsä ja seuratkoon minua. Sillä se, joka tahtoo pelastaa elämänsä, kadottaa sen, mutta joka elämänsä minun tähteni kadottaa, on sen löytävä.

Mitä hyödyttää ihmistä, jos hän voittaa omakseen koko maailman mutta menettää sielunsa? Millä ihminen voi ostaa sielunsa takaisin?

Ihmisen Poika on tuleva Isänsä kirkkaudessa enkeliensä kanssa, ja silloin hän maksaa jokaiselle tämän tekojen mukaan.


Evankeliumin tekstiä selittämään sopivat hyvin myös tälle päivälle valitut Raamatun lukupaikat:

Sananlaskut 30:7-9:

Kahta minä sinulta pyydän - niin kauan kuin elän, älä niitä kiellä: pidä minusta kaukana vilppi ja valhe, älä anna köyhyyttä, älä rikkauttakaan. Anna ruokaa sen verran kuin tarvitsen. Jos saan kovin paljon, saatan kieltää Jumalan ja kysyä mielessäni: "Mikä on Herra?" Jos ylen määrin köyhdyn, saatan varastaa ja vannoa väärin, rikkoa Jumalani nimeä vastaan.


sekä


Ensimmäinen Timoteuskirje 6:6-12

Suuri rikkauden lähde usko kyllä onkin, kun tyydymme siihen mitä meillä on.

Emme me ole tuoneet mitään mukanamme maailmaan emmekä voi viedä mitään täältä pois.

Kun meillä on ruoka ja vaatteet, saamme olla tyytyväisiä.

Ne, jotka tahtovat rikastua, joutuvat kiusaukseen ja lankeavat ansaan, monenlaisten järjettömien ja vahingollisten halujen valtaan, jotka syöksevät ihmiset tuhoon ja perikatoon.

Rahanhimo on kaiken pahan alkujuuri.

Rahaa havitellessaan monet ovat eksyneet pois uskosta ja tuottaneet itselleen monenlaista kärsimystä.

Uskon jalo kilpailu

Mutta sinä, Jumalan ihminen, karta kaikkea tätä! Pyri nuhteettomaan elämään, hurskauteen ja uskoon, pyri rakkauteen, kestävyyteen ja lempeyteen.

Käy uskon jalo kilpailu ja voita omaksesi ikuinen elämä, johon sinut on kutsuttu ja jonka olet tunnustanut päämääräksesi, kun monien todistajien läsnä ollessa lausuit hyvän tunnustuksen.


Voiko tähän enää mitään lisätä!


lauantai 2. kesäkuuta 2012

Sade poliisin paras ystävä

Sää vaikutti monen nuoren juhlintaan.


Kesäkuun alku, mutta kylmä sateinen keli. Kalenterin mukaan on kesä ja koulujen päätösjuhlapäivä. 
Ilta on ollut meilenkiintoinen. Viinaa on takavarikoitu runsaita määriä alaikäisiltä ja bileet ovat kärsineet yleisökadon.


Mitä olisikaan tapahtunut lämpimänä iltana Suomen kaupunkien rannoilla? Sitä voi vain arvailla. Aamulla olisi ollut paljon onnettomia nuoria ihmisiä ja vihaisia vanhempia. Onko huominen nyt parempi? Tuskin. Ehkä tämä viinojen takavarikointi ja kolea sää vain siirtää sitä latauksen purkautumista, joka oli vähällä tänään purkautua.


Odotamme siis huomista ja lähipäiviä kun ilmat lämpenevät. Poliisilla tulee olemaan vielä töitä, sillä tämä kaikki menetetty otetaan takaisin. Moni nuori, siis alaikäinen sai tänään sakon laittomasta alkoholijuoman hallussapidosta. Tämä "jurppii". Uho kasvaa. Moni sanookin; kyllä minä vielä näytän kuinka minä ryyppään ja rällästän! Voi sentään! Kannattaako uho? Ei. 
Onko vanhemmilla vaikutusvaltaa lapsiinsa jos he alaikäisinä ovat rannoilla juhlimassa ja tulevat kotiin sakkolapun kanssa ja mahdollisesti pyytävät vanhemmiltaan rahaa sakon maksuun. Kuinka käy?


Ehkä jätän kysymysten vastaukset sinulle lukijani.


Laitan vaa'an toiselle puolella esivallan ja katsantokannan heitä puolustavaan järjestelmään. Mistä esivalta on tullut kansan yläpuolelle? Onko tämä järjestys aina ollut näin? Periaatteessa se on aina ollut, paitsi silloin kun joku kapinaporukka on yrittänyt syöstä sen nurin.


Mistä esivalta tuli ja miksi sitä pitää kunnioittaa?



Otan tähän Raamatullisen lähestymiskulman, joka antaa siihen todellisen lähtökohdan. Uskon, että alla oleva Raamatun paikka valaisee monia asioita ja selkeyttää epäselviä kysymyksiä.

(Kirkkoraamattu 1933/38: Room. 13:1-8)


Jokainen olkoon alamainen sille esivallalle, jonka vallan alla hän on. Sillä ei ole esivaltaa muutoin kuin Jumalalta; ne, jotka ovat, ovat Jumalan asettamat. 
Sentähden, joka asettuu esivaltaa vastaan, se nousee Jumalan säätämystä vastaan; mutta jotka nousevat vastaan, tuottavat itsellensä tuomion. 
Sillä hallitusmiehet eivät ole niiden pelkona, jotka tekevät hyvää, vaan niiden, jotka tekevät pahaa. 
Jos siis tahdot olla esivaltaa pelkäämättä, niin tee sitä, mikä hyvää on, ja sinä saat siltä kiitoksen; sillä se on Jumalan palvelija, sinulle hyväksi. 
Mutta jos pahaa teet, niin pelkää; sillä se ei miekkaa turhaan kanna, koska se on Jumalan palvelija, kostaja sen rankaisemiseksi, joka pahaa tekee. 
Siksi tulee olla alamainen, ei ainoastaan rangaistuksen tähden, vaan myös omantunnon tähden. 
Sentähdenhän te verojakin maksatte. Sillä he ovat Jumalan palvelusmiehiä, ahkeroiden virassansa juuri sitä varten. 
Antakaa kaikille, mitä annettava on: kenelle vero, sille vero, kenelle tulli, sille tulli, kenelle pelko, sille pelko, kenelle kunnia, sille kunnia. 
Älkää olko kenellekään mitään velkaa, muuta kuin että toisianne rakastatte; sillä joka toistansa rakastaa, se on lain täyttänyt. 




torstai 24. toukokuuta 2012

Kesä jo on lähellä.


Olin tänään mansikkamaan kimpussa ja kiskoin irti kuivettuneita lehtiä ja kuoleentuneita viime kesän rönsyjä. Ajatuksiini tuli vuoden ajan tapahtumat ennustusten valossa. Kesä on lähellä. Muistin Jeesuksen sanat vertauksessa, jossa Hän kertoo toisen tulemuksensa ajankohdasta. Jeesus puhuu merkeistä auringossa ja kuussa sekä tähdissä. Samoin Hän mainitsee ahdistuksen kansoilla maan päällä ja epätoivon kun meri ja aallot pauhaavat.

Monilla ihmisillä maailmassa juuri nyt on paljonkin ahdistusta kun erilaiset tapahtumat vyöryvät esimerkiksi yksinvaltiaiden hirmuhallitsijoiden toimiessa kansalaisiansa alistaen ja kiduttaen sekä surmaten. Epätoivo on suurta näissä kansojen ja yksittäisten kansalaisten koettelemuksissa. Vertauksen meri ja aallot ovat kansojen meriä ja kansannousut pauhuja.

Sitten Jeesus mainitsee viikunapuun sekä kaikki muut puut ja kehottaa katsomaan niitä. Hän sanoo, että kun katsotte puita, ja näette niiden puhkeavan lehteen, niin siitä tiedätte ja itsestänne ymmärrätte, että kesä jo on lähellä.


(Novum jae jakeelta etenevä kommentaari: Luuk. 21:28 ja 31)

28.Ne, jotka ovat murtuneet kärsimyksissä ja koettelemuksissa, saavat nostaa päänsä ja suoristaa itsensä. Sana "vapautus" puhuu lunastamisesta, joka tapahtuu sen tähden, että siitä on suoritettu kallis hinta. Nämä lohdutuksen sanat ovat vain Luukkaalla.

31.Kaikki merkit julistavat, että Jumalan valtakunta on lähellä, ja se merkitsee kesän koittamista niille, jotka tähän valtakuntaan pääsevät. Jumalan valtakunta kuvaa Jeesuksen Kristuksen hallitsemista kirkkaudessa, mikä on luonnollinen seuraus hänen nykyisestä herruudestaan armossa.


keskiviikko 16. toukokuuta 2012

Kultaa, rahaa, onnea vai epäonnea!



Kuka meille kullan antoi?

Hän joka kaiken on antanut on myöskin kultavarat antanut meidän käyttöömme. 

1. Moos. 2:10-12.
Eedenistä sai alkunsa joki, joka kasteli puutarhan ja joka sieltä lähtiessään jakautui neljäksi haaraksi.  Ensimmäisen nimi on Pison. Se kiertää koko Havilan maan, missä on kultaa, ja sen maan kulta on hyvää.

Tässä on eräs hyvälaatuisen kultavarannon sijaintipaikka. Kultaa toki löytyy joka puolelta maapalloa ja siitä päätellen voimme todeta sen tarkoittavan sitä, että sitä pitäisi jokaiselle riittää ainakin pieniä määriä.

Miksi kultaa on jokapuolella maapalloa?

Eräs vastaus on se, että Jumalan tahto on, että ihmiset lisääntyisivät ja täyttäisvät koko maapallon!
Tässä on meidän alkuperäinen tehtävämme täällä elämämme aikana:
1. Moos. 1:27-29. 
Ja Jumala loi ihmisen kuvakseen, Jumalan kuvaksi hän hänet loi, mieheksi ja naiseksi hän loi heidät. Jumala siunasi heidät ja sanoi heille: "Olkaa hedelmälliset, lisääntykää ja täyttäkää maa ja ottakaa se valtaanne. Vallitkaa meren kaloja, taivaan lintuja ja kaikkea, mikä maan päällä elää ja liikkuu." Jumala sanoi vielä: "Minä annan teille kaikki siementä tekevät kasvit, joita maan päällä on, ja kaikki puut, joissa on siementä kantavat hedelmät. Olkoot ne teidän ravintonanne.

Ei tässä meille annetussa tehtävässä ole kullan palvonnasta tai sen hamuamisesta mitään mainintaa, vaikka kyllähän Abrahamilla sitä sitten oli maininnan arvoisesti:

1. Moos. 24:34-35. Mies sanoi: 
"Minä olen Abrahamin palvelija. Herra on suuresti siunannut isäntääni, tehnyt hänet rikkaaksi ja antanut hänelle lampaita, vuohia ja nautakarjaa, kultaa ja hopeaa, orjia ja orjattaria, kameleita ja aaseja.
Mutkittelematta käyn asian ytimeen:
1. Piet. 1:16-21. Onhan kirjoitettu: "Olkaa pyhät, sillä minä olen pyhä." Ja jos kerran te rukoillessanne kutsutte Isäksi häntä, joka puolueettomasti tuomitsee kunkin hänen tekojensa mukaan, niin eläkää jumalanpelossa tämä muukalaisuutenne aika. Tiedättehän, ettei teitä ole lunastettu isiltä perimästänne tyhjänpäiväisestä elämästä millään katoavalla tavaralla, hopealla tai kullalla, vaan Kristuksen, tuon virheettömän ja tahrattoman karitsan, kalliilla verellä. Hänet oli valittu jo ennen maailman perustamista, ja nyt aikojen lopulla hänet on tuotu julki teitä varten. Hänen kauttaan te uskotte Jumalaan, joka herätti hänet kuolleista ja antoi hänelle kirkkauden, niin että te uskoessanne myös panette toivonne Jumalaan.
Kirjoituksessa viitattu "muukalaisuuden aika" tarkoittaa juuri tätä meidän jokapäiväistä vaellustamme täällä maan päällä!


perjantai 11. toukokuuta 2012

Alfa ja Omega, alku ja loppu

Minä olen Alfa ja Omega – eli A ja O.

Kuka sanoi nämä sanat?

Sanat ovat Jeesukselta.

Jeesus ilmoittaa Johannekselle;

Ilmestyskirja 1:8. "Minä olen A ja O, alku ja loppu", sanoo Herra Jumala, hän, joka on, joka oli ja joka on tuleva, Kaikkivaltias.

Johannes sai nähdä jotain sellaista, mikä on meiltä vielä salattu. Johannes kertoo meille sen tulevan, joka jo odottaa meitä valmiina! Me elämme ensimmäisessä maassa, joka tulee katoamaan, mutta uusi maa tulee tilalle.


Ilmestyskirja luku 21:1-8
Uusi taivas ja uusi maa
Minä näin uuden taivaan ja uuden maan. Ensimmäinen taivas ja ensimmäinen maa olivat kadonneet, eikä merta ollut enää. Näin, kuinka pyhä kaupunki, uusi Jerusalem, laskeutui taivaasta Jumalan luota juhla-asuisena, niin kuin morsian, joka on kaunistettu sulhasta varten. Ja minä kuulin valtaistuimen luota voimakkaan äänen, joka sanoi: "Katso, Jumalan asuinsija ihmisten keskellä! Hän asuu heidän luonaan, ja heistä tulee hänen kansansa. Jumala itse on heidän luonaan, ja hän pyyhkii heidän silmistään joka ainoan kyyneleen. Kuolemaa ei enää ole, ei murhetta, valitusta eikä vaivaa, sillä kaikki entinen on kadonnut."
Valtaistuimella istuva lausui: "Uudeksi minä teen kaiken."  Hän sanoi: "Kirjoita nämä sanat muistiin. Ne ovat luotettavat ja todet."  Vielä hän sanoi minulle: "Nyt ne ovat käyneet toteen. Minä olen A ja O, alku ja loppu. Sille, jolla on jano, minä annan lahjaksi vettä elämän veden lähteestä. Tämä on voittajan palkinto. Minä olen hänen Jumalansa, ja hän on minun poikani. Mutta pelkurit, luopiot ja iljetysten kumartajat, murhamiehet ja irstailijat, noidat, epäjumalien palvelijat ja kaikki valheen orjat saavat tämän palkan: he joutuvat tuliseen järveen rikinkatkuisten lieskojen keskelle. Tämä on toinen kuolema." 

Kun tämä meidän nykyinen asuinsijamme valmistettiin, silloin oli kaikki aluksi sen kaltaista kuin tulevassa uudessa taivaassakin tulee olemaan.

Palataanpa ajassa taaksepäin:

1. Ensimmäinen Mooseksen kirja
LUKU 1:1-5
Genesis
Luominen
Alussa Jumala loi taivaan ja maan. Maa oli autio ja tyhjä, pimeys peitti syvyydet, ja Jumalan henki liikkui vetten yllä. Jumala sanoi: "Tulkoon valo!" Ja valo tuli. Jumala näki, että valo oli hyvä. Jumala erotti valon pimeydestä, ja hän nimitti valon päiväksi, ja pimeyden hän nimitti yöksi. Tuli ilta ja tuli aamu, näin meni ensimmäinen päivä.


Kuudentena päivänä luotiin ihmissuku, eli mekin saimme jo silloin alkumme esi-isiemme kautta. Näin meille asia kerrotaan Psalmissa 139: 13-18. 


Sinä olet luonut minut sisintäni myöten, äitini kohdussa olet minut punonut. Minä olen ihme, suuri ihme, ja kiitän sinua siitä. Ihmeellisiä ovat sinun tekosi, minä tiedän sen. Minä olen saanut hahmoni näkymättömissä, muotoni kuin syvällä maan alla, mutta sinulta ei pieninkään luuni ole salassa. Sinun silmäsi näkivät minut jo idullani, sinun kirjaasi on kaikki kirjoitettu. Ennen kuin olin elänyt päivääkään, olivat kaikki päiväni jo luodut. Kuinka ylivertaisia ovatkaan sinun suunnitelmasi, Jumala, kuinka valtava onkaan niiden määrä! Jos yritän niitä laskea, niitä on enemmän kuin on hiekanjyviä. Minä lopetan, mutta tiedän: sinä olet kanssani.

Luomisen jälkeen meille tuli ongelmia, koska ensimmäiset esi-vanhempamme eivät olleet kuuliaisia Luojalleen, vaan kielloista huolimatta uhmasivat Herraa Jumalaa. Jumala ei katsonut vääryyttä sormiensa läpi, vaan sen minkä Hän oli ilmoittanut oli myös tosi.
Syntiä Jumala ei siedä! Synnistä selviää sovittamalla. Jumalalle sovitus on toisenlaista kuin ehkä voimme kuvitella. Kapina Jumalaa vastaan aiheuttaa suuren ongelman. Joudumme sovittamaan kapinamme Jumalan kanssa henkilökohtaisesti.

Israelin kansalle Jumala määräsi tarkat syntien sovituslait, joista ei voinut tinkiä yhtään mihinkään suuntaan. Todellisuudessa yksikään ihminen ei pystynyt sovittamaan alkuperäistä synnintekoa Jumalan kanssa. Vain Jeesuksen sovitustyön kautta meille avautui mahdollisuus saada syntiemme sovitus. Jumala sovitti itsensä kanssa meidän syntimme, koska kun kerran olimme langenneet syntiin, meillä on perisynti aina olemassa. Vain synnitön ihminen saattoi sovittaa syntimme. Siksi Jumala lähetti oman poikansa syntymään ihmiseksi ja Hänessä Hän sovitti syntimme.
On varmasti ihmeellistä ajatella, että Jeesus, joka on Jumala, alistuu näin alhaiseen tehtävään! Sijaiskärsijä tulee meidän kaltaiseksi ihmiseksi ja elää keskellämme ja sitten menee vapaaehtoisesti kärsittäväksi ja tapettavaksi meidän jokaisen ihmisen puolesta!
Jo alusta alkaen syntien sovitus vaati veriuhrin ja niin Jeesuksen kärsimyksissä ja kuolemassa täyttyi koko uhrilaki. Jeesus täytti myös vapaaehtoiset uhrit ja siksi voimme aina sanoa: ”Jeesus on lain täyttymys kaikilta osin.”

Tämä on hämmästyttävää, miksi joku uhraa niin paljon meidän edestä?

Jumala todella rakastaa meitä aivan suunnattomasti. Jumala (Isä, Poika ja Pyhä Henki) loi meidät kaltaisekseen:

1. Moos. 1:26-31. Jumala sanoi: "Tehkäämme ihminen, tehkäämme hänet kuvaksemme, kaltaiseksemme, ja hallitkoon hän meren kaloja, taivaan lintuja, karjaeläimiä, maata ja kaikkia pikkueläimiä, joita maan päällä liikkuu." Ja Jumala loi ihmisen kuvakseen, Jumalan kuvaksi hän hänet loi, mieheksi ja naiseksi hän loi heidät. Jumala siunasi heidät ja sanoi heille: "Olkaa hedelmälliset, lisääntykää ja täyttäkää maa ja ottakaa se valtaanne. Vallitkaa meren kaloja, taivaan lintuja ja kaikkea, mikä maan päällä elää ja liikkuu." Jumala sanoi vielä: "Minä annan teille kaikki siementä tekevät kasvit, joita maan päällä on, ja kaikki puut, joissa on siementä kantavat hedelmät. Olkoot ne teidän ravintonanne. Ja villieläimille ja taivaan linnuille ja kaikelle, mikä maan päällä elää ja liikkuu, minä annan ravinnoksi vihreät kasvit." Niin tapahtui. Ja Jumala katsoi kaikkea tekemäänsä, ja kaikki oli hyvää. Tuli ilta ja tuli aamu, näin meni kuudes päivä.


Kapina.


Kuinka se kapina pääsi syntymään?


Syntiinlankeemus.
1. Moos. 3:1-3. 
Mutta käärme oli kavalin kaikista kedon eläimistä, jotka Herra Jumala oli tehnyt; ja se sanoi vaimolle: "Onko Jumala todellakin sanonut: 'Älkää syökö kaikista paratiisin puista'?"
Niin vaimo vastasi käärmeelle: "Me saamme syödä muiden puiden hedelmiä paratiisissa,
mutta sen puun hedelmästä, joka on keskellä paratiisia, on Jumala sanonut: 'Älkää syökö siitä älkääkä koskeko siihen, ettette kuolisi.'"

Valhe.


1. Moos. 3:4. Niin käärme sanoi vaimolle: "Ette suinkaan kuole;
5. vaan Jumala tietää, että sinä päivänä, jona te siitä syötte, aukenevat teidän silmänne, ja te tulette niinkuin Jumala tietämään hyvän ja pahan."

Tämä oli tietenkin emävalhe, sillä synnin seuraukset alkoivat välittömästi!

1. Moos. 3: 6-7. 
Ja vaimo näki, että siitä puusta oli hyvä syödä ja että se oli ihana katsella ja suloinen puu antamaan ymmärrystä; ja hän otti sen hedelmästä ja söi ja antoi myös miehellensä, joka oli hänen kanssansa, ja hänkin söi.
Silloin aukenivat heidän molempain silmät, ja he huomasivat olevansa alasti; ja he sitoivat yhteen viikunapuun lehtiä ja tekivät itselleen vyöverhot.

Synti aiheutti häpeän!


Häpeä oli ja on edelleen meillä perisynnin seurauksena matkassa jokaisessa vääryydessä, jonka teemme Jumalaa ja lähimmäistämme kohtaan.

Vasta tulevassa ajassa pääsemme eroon häpeästä.
Meidän on vain tiedettävä, että kun Jeesus on sovittanut meidän velkamme, eli syntimme, meidän on uskottava Häneen. Mikäli uskomme Jeesukseen, olemme matkalla ikuiseen elämään Hänen kanssaan, mutta jos emme usko Jeesukseen, meillä ei ole sijaa hänen luonaan.

Alla olevassa Ilmestyskirjan luvussa 22 voit tarkistaa oman paikkasi tulevassa ajassa, joka seuraa tätä aikakautta.

Jakeet 10-16. 


Sitten minulle sanottiin:
"Älä sulje sinetillä tämän kirjan ennussanoja, sillä hetki on lähellä. Jumalaton eläköön yhä jumalattomasti, saastainen rypeköön saastassaan, vanhurskas harjoittakoon vanhurskautta ja pyhä edetköön pyhyyden tiellä.
"Minä tulen pian, ja tullessani minä tuon jokaiselle palkan, maksan kullekin hänen tekojensa mukaan. Minä olen A ja O, ensimmäinen ja viimeinen, alku ja loppu.
"Autuaita ne, jotka pesevät vaatteensa: he pääsevät syömään elämän puusta ja saavat mennä porteista sisälle kaupunkiin. Ulkopuolelle jäävät koirat ja noidat, irstailijat, murhaajat ja epäjumalien palvelijat ja kaikki, jotka rakastavat valhetta ja noudattavat sitä.
"Minä, Jeesus, olen lähettänyt enkelin luoksenne, jotta seurakunnat saisivat tämän todistuksen. Minä olen Daavidin juuriverso ja suku, kirkas aamutähti."


Jumalan Sana, Raamattu on ihmeellinen kirja!

Tässä kirjoituksessani olen käsitellyt lähinnä Raamatun alkua ja loppua, mutta jos katsot Raamatun keskipisteeseen, niin siellä sanotaan:

Psalmi 118:8. 
On parempi turvata Herraan kuin luottaa ihmisten apuun.



tiistai 1. toukokuuta 2012

Mooseksen matematiikkaa


Alfa-kursseilla käsitellään kristinuskon perusasioita eli ollaan elämän tarkoitusta etsimässä.


Ryhmissä keskusteltaessa usein on vastaani tullut kysymys, mistä kohdasta Raamatusta löytyy Herran siunaus?
Olen saanut näyttää Raamatusta kohdan, jossa on mielenkiintoisella tavalla kertolaskun kaava:

4 x 6 = 24, kun kertomerkin paikalle laitetaan Mooses, tulee kaava esiin:

4 Mooses 6 = 24, eli neljäs Mooseksen kirja luku kuusi ja jakeesta 24 alkaen on Herran siunaus.

Tässä on hyvä muistaa asiayhteys ja se kenelle rukous on tarkoitettu.
Otetaanpa Raamattu esille ja katsotaan koko tapahtumasarja:

Raamattu Kansalle käännös:

22. Herran siunaus 

Herra puhui Moosekselle:

23. "Sano Aaronille ja hänen pojilleen: Näin teidän tulee siunata israelilaisia. Sanokaa heille:
2
4. 'Herra siunatkoon sinua ja varjelkoon sinua,
25. Herra valaiskoon kasvonsa sinulle ja olkoon sinulle armollinen,
26. Herra kääntäköön kasvonsa sinun puoleesi ja antakoon sinulle rauhan.' 

27. Näin he laskevat minun nimeni israelilaisten ylle, ja minä siunaan heitä."



Herran siunaus on siis alun perin tarkoitettu Israelin siunaukseen.
Miksi on tärkeää muistaa edelleenkin siunata Israelia?
Koska Jumala on antanut myös meille lupauksen siunauksesta kun siunaamme Israelia!


Miten se näin on?

1. Mooseksen kirja luku 12:1-3.


1. Kantaisien historia

Jumala kutsuu Abramin 


Herra sanoi Abramille:
"Lähde maastasi, suvustasi ja isäsi kodista siihen maahan, jonka minä sinulle osoitan.
2.      Minä teen sinusta suuren kansan, siunaan sinua ja teen nimesi suureksi, ja sinä tulet olemaan siunauksena.

3.      Minä siunaan ne, jotka siunaavat sinua, ja kiroan sen, joka kiroaa sinua, ja sinussa tulevat siunatuiksi kaikki maailman sukukunnat."


Siunatessamme Israelia, saamme siunauksen myös itsellemme.

Kuka sitten oli alun perin Israel?

Hän on Jaakob, Abrahamin pojan poika, jonka nimen Jumala halusi muuttaa Israeliksi:

1. Mooseksen kirja, luku 35:9-15

9. Jumala antaa Jaakobille nimen Israel 

Jaakobin palattua Paddan-Aramista Jumala ilmestyi hänelle jälleen ja siunasi hänet.
10. Jumala sanoi hänelle:

"Nimesi on Jaakob, mutta sinua ei enää tule kutsua Jaakobiksi, vaan nimesi olkoon Israel." 
Näin Jumala antoi hänelle nimen Israel. 

11. Jumala sanoi hänelle vielä: "Minä olen Jumala, Kaikkivaltias. Ole hedelmällinen ja lisäänny. Sinusta lähtee kansa, suuri kansojen joukko, ja sinusta polveutuu kuninkaita.

12. Sen maan, jonka olen antanut Abrahamille ja Iisakille, minä annan sinulle, ja sinun jälkeesi minä annan sen sinun jälkeläisillesi.

13. Sitten Jumala lähti hänen luotaan siitä paikasta, jossa oli puhunut hänelle.
14. Jaakob pystytti kivipatsaan paikkaan, jossa Jumala oli puhunut hänen kanssaan. Hän vuodatti kiven päälle juomauhrin ja kaatoi siihen öljyä.
15. Paikalle, jossa Jumala oli puhunut hänelle, Jaakob antoi nimen Beetel.(78)



Nyt tästä Mooseksen matematiikasta laajeni monien asioiden paljous:

A.            Herran siunaus on tarkoitettu Israelin siunaukseksi.
B.            Israelia siunatessamme tulemme itsekin siunatuiksi.
C.            Israelin maa on ikuisesti luvattu Israelin kansalle.


Jumalan suunnitelmat ja säädökset ovat ihmeellisiä!


Kirjoituksen alussa mainittu Alfa-kurssi on kristinuskon perusteita käsittelevä kurssi. Se on suunnattu kaikille kristinuskosta kiinnostuneille, erityisesti äskettäin uskoontulleille sekä niille, jotka haluavat tarkistaa käsityksiään kristinuskosta. Alfa-kursseja järjestävät kristilliset seurakunnat ja yhdistykset yli 160 maassa. Suomessa kursseja pitävät esimerkiksi Kansan Raamattuseuraluterilaiset seurakunnat ja vapaat kristilliset seurakunnat.