Totuus on henkivakuutus

Luomisjärjestyksessä meillä on malli, jonka Jumala on Sanansa voimalla asettanut meille ikuiseksi perustukseksi. Kun perustus on luotu, sitä eivät muut voimat voi musertaa aiheuttamatta vammaa itseensä. Tämä luomisen perustus ei murene, vaan sitä vastaan hyökkäävä joutuu kärsimään tappion.

Kuka yrittää murtaa perustusta?

Yrittäjä on sama, joka jo Paratiisissa tuli ihmisen luokse toisen, eli valheviestin kanssa: ”Onko Jumala todella sanonut?” Kysymys on läpi ihmiskunnan historian ollut sama. Valitettavasti ihminen on heikkoudessaan yhä uudestaan kuunnellut valheen puhujaa. seuraukset ovat olleet myös sen mukaiset.

Ensin tuli kuolemalla kuoleminen meidän osaksemme, vaikka luomisessa olimme kuolemattomia. Meille on ensimmäisen kuoleman jälkeen Jumalan Sanan Raamatun kautta luvattu pelastus.

Pelastus on usko Jeesukseen!

Ensimmäistä kuolemaa ei voida välttää, mutta toiseen kuolemaan meillä on avain. Tämä avain on Jumalan Sanan totuus, eli Jeesuksen sovitustyö sekä usko tähän.

Uskon kautta meidät vanhurskautetaan, eli kelpuutetaan Jumalan valtakuntaan ikuiseen elämään tämän ruumiillisen kuoleman jälkeen.

Jumala loi meidät kuvakseen kaltaisekseen, siis ikuisesti eläväksi. Vain synti eli kapina Jumalan tahtoa vastaan erotti meidät tästä yhteydestä. Yhteys rakentui takaisin uskon kautta Herraamme Jeesukseen Kristukseen. Hänessä on se voima, jonka Jumala on asettanut meille portiksi. Portin kautta on kuljettava ennen kuin elämämme tässä maallisessa majassa loppuu.

Oletko valmis kulkemaan tämän portin kautta ikuiseen elämään?

Sinun uskosi on nyt koetuksella. Uskotko totuuteen? Otatko henkivakuutuksen jo nyt!

Juhannus vai Johannes?

Juhannus ja keskikesä.

Kun Suomessa kesä alkaa, ollaan yleensä jo juhannuksessa.

Joskus tuntuu kuin paras olisi jo takana, vaikka kesä onkin vasta alkamassa.

Luonto kukoistaa, linnut laulavat ja on suvilomien aika lähestyy useimmilla. Itselläni ne ovat jo takana, kun on aina täyttä päivää eläkkeellä.

Juhannus on kuitenkin merkkipäivä historiallisesti.

 ”Johannes on hänen nimensä”.

Jesaja kertoi profetian kautta n. 2700 vuotta sitten Johannes kastajan tulevan julistamaan ilosanomaa Jeesuksesta.

Jes. 40:3-8.      Ääni huutaa: - Raivatkaa autiomaahan Herralle tie! Tasoittakaa yli aron valtatie meidän Jumalallemme! Täyttykööt notkot, alentukoot huiput, mäet madaltukoot, vuorten louhikot tasoittukoot! Herran kunnia ilmestyy, kaikki saavat sen nähdä. Näin on Herra puhunut.

Ääni sanoo: - Julista! Ja minä kysyn: - Mitä minun pitää julistaa? - Ihminen on kuin ruoho, ihmisen kauneus kuin kedon kukka! Ruoho kuivuu, kukka lakastuu, kun Herran henkäys koskettaa sitä. Niin! Ruohoa ovat ihmiset. Ruoho kuivuu, kukka lakastuu, mutta meidän Jumalamme sana pysyy iäti.

Johannes Kastaja syntyi n. 2000 vuotta sitten ja hänen syntymäpäiväänsä me saamme juhlia juhannuksena.

Mikä olikaan Johanneksen sanoma?

Markuksen evankeliumin alussa kerrotaan asiasta seuraavasti:

Mark. 1:1-8.

Johannes Kastaja

Ilosanoma Jeesuksesta Kristuksesta, Jumalan Pojasta, lähti liikkeelle näin.

Profeetta Jesajan kirjassa sanotaan:         - Minä lähetän sanansaattajani sinun edelläsi, hän raivaa sinulle tien. Ääni huutaa autiomaassa: "Raivatkaa Herralle tie, tasoittakaa hänelle polut!"

Ja näin tapahtui. Johannes Kastaja julisti autiomaassa, että ihmisten tuli kääntyä ja ottaa kaste, jotta synnit annettaisiin heille anteeksi. Hänen luokseen tuli paljon väkeä Jerusalemista ja joka puolelta Juudeaa. He tunnustivat syntinsä, ja Johannes kastoi heidät Jordanissa.

Johanneksella oli yllään kamelinkarvavaate ja vyötäisillään nahkavyö, ja hänen ruokanaan olivat heinäsirkat ja villimehiläisten hunaja. Hän julisti: "Minun jälkeeni tulee minua väkevämpi. Minä en kelpaa edes kumartumaan ja avaamaan hänen kenkiensä nauhoja. Minä olen kastanut teidät vedellä, mutta hän kastaa teidät Pyhällä Hengellä."

Voi kun meille riittäisi juhannuksenakin vain kastevesi ja pysyisimme enimmäkseen mantereen puolella.

  

Siunattua juhannusta!

Lahjontaa

Pääsiäisen jälkeen voi hyvin ottaa käsittelyyn kautta ihmiskunnan historian vaivanneen asian, lahjonnan. 

Saarnaajan kirjassa (7:7) on sanonta: Väärä voitto tekee viisaan hulluksi, lahjus tuhoaa ymmärryksen.

Wikipedia ilmoittaa lahjonnasta mm.: Lahjonta on korruption muoto, jossa lahjova taho pyrkii antamallaan raha- tai muulla lahjalla vaikuttamaan lahjonnan kohteen käytökseen tai muuhun häneen liittyvään seikkaan.

Vakavin yritys lahjoa ihmisiä tapahtui Jeesuksen ylösnousemuksen jälkeen, kun roomalaiset sotilaat ilmoittivat haudalla tapahtuneista asioista juutalaisille ylipapeille.

Matteuksen evankeliumissa asia on kerrottu näin:

Matt. 28:11. Vartijat lahjotaan

Mutta naisten ollessa matkalla muutamat vartijoista tulivat kaupunkiin ja kertoivat ylipapeille kaiken, mitä oli tapahtunut.

12. Kun nämä olivat kokoontuneet vanhinten kanssa ja neuvotelleet, he antoivat sotilaille suuren summan rahaa

13. ja sanoivat: "Sanokaa näin: 'Hänen opetuslapsensa tulivat yöllä ja varastivat hänet meidän nukkuessamme.'

14. Ja jos tämä kantautuu maaherran korviin, me lepytämme hänet, ja te saatte olla huoletta."

15. Sotilaat ottivat rahat ja tekivät niin kuin heitä oli neuvottu. Tätä puhetta on levitetty juutalaisten keskuudessa aina tähän päivään asti.

Mielenkiintoisia valheita on siis liikkeellä, jopa jo 2000-tuhannen vuoden takaa.

Myös meidän päivinä on monia asioita saatettu tietoomme valheen kautta. Totuuden paljastuttua alkaa oikeudenkäynnit, jos ollaan läntisissä- tai yleensä oikeusvaltiossa.

Myös kertomastani Raamatun asiasta on odotettavissa oikeudenkäynti.

Ilmestyskirja kertoo luvussa 20 tästä viimeisestä oikeudenkäynnistä:

11. Viimeinen tuomio

Minä näin suuren valkoisen valtaistuimen ja sillä istuvan. Hänen kasvojaan pakenivat taivas ja maa, eikä niille löytynyt sijaa.

12. Näin myös kuolleet, suuret ja pienet, seisomassa valtaistuimen edessä, ja kirjat avattiin. Avattiin vielä yksi kirja, elämän kirja, ja kuolleet tuomittiin sen perusteella, mitä kirjoihin oli kirjoitettu, tekojensa mukaan.

13. Meri antoi ne kuolleet, jotka siinä olivat, ja Kuolema ja Tuonela antoivat ne kuolleet, jotka niissä olivat, ja kukin heistä tuomittiin tekojensa mukaan.

14. Kuolema ja Tuonela heitettiin tuliseen järveen. Tämä on toinen kuolema: tulinen järvi.

15. Ja jos jonkun nimeä ei löytynyt elämän kirjaan kirjoitettuna, hänet heitettiin tuliseen järveen.

Tästä linkistä voit katsoa Matti Vuolanteen 15 minuutin opetuksen ylösnousemuksen sanomasta

Munia ja mämmiä

Pääsiäinen merkitsee varmasti kaikille ihmisille jotain.

Joillekin se on maalattujen munien, mämmin, pashan, lampaan lihan ja monen muun ruuan nauttimista. Ehkä joillekin pääsiäinen on paaston päättymisen juhla. 

Jotkut voivat muistella pääsiäisen alkuperäistä hengellistä juhlaa, jolloin Jeesus kärsi, kuoli, haudattiin ja nousi kuolleista.

Miksi tällainen erikoinen tapahtumaketju on niin kovin merkittävä asia meille jokaiselle?

Jeesus ei kuollut turhan takia tai sattumalta. Hänellä oli sovittajan tehtävä ja siksi Hän oli maanpäällä ihmisenä, vaikka olikin Jumala.

Pian ihmisen luomisen jälkeen tapahtui jotain peruuttamatonta. Ihminen, jolla on vapaa tahto, lankesi Jumalan tahtoa vastaan ja sai sen seurauksena rangaistuksen. Jumala rakkaudessaan meitä kohtaan antoi kuitenkin ilmoituksen tulevasta pelastuksen mahdollisuudesta.

Luomisen jälkeen Jumala sanoi: Ja Herra Jumala antoi ihmiselle tämän käskyn: "Syö vapaasti kaikista muista puutarhan puista, mutta hyvän- ja pahantiedon puusta älä syö, sillä sinä päivänä, jona siitä syöt, sinä totisesti kuolet." (1. Moos. 2:16-17)

Kuten me yleisesti tiedämme, ihminen ei pysynyt erossa tästä kielletystä puusta, vaan, sitten kävi näin:

Mutta käärme oli kavalin kaikista villieläimistä, jotka Herra Jumala oli tehnyt. 

Se sanoi naiselle: "Onko Jumala todella sanonut: 'Älkää syökö mistään puutarhan puusta'?"

Nainen vastasi käärmeelle: "Kyllä me saamme syödä puutarhan puiden hedelmiä.

Vain sen puun hedelmästä, joka on keskellä puutarhaa, Jumala on sanonut: 'Älkää syökö siitä älkääkä koskeko siihen, ettette kuolisi.'"

Käärme vastasi naiselle: "Ette te suinkaan kuole, vaan Jumala tietää, että sinä päivänä, jona te syötte siitä, teidän silmänne aukeavat ja teistä tulee Jumalan kaltaisia, niin että tiedätte hyvän ja pahan."

Nainen näki, että puusta oli hyvä syödä ja että sitä oli nautinto katsella ja se oli houkutteleva, koska siitä sai ymmärrystä. Niinpä hän otti siitä hedelmän ja söi ja antoi myös miehelleen, joka oli hänen kanssaan, ja mieskin söi.

Silloin molempien silmät avautuivat, ja he huomasivat olevansa alasti. He sitoivat yhteen viikunapuun lehtiä ja tekivät itselleen vyöverhot.

He kuulivat Herran Jumalan äänen hänen käyskennellessään puutarhassa illan viiletessä.

Silloin mies ja hänen vaimonsa menivät Herraa Jumalaa piiloon puutarhan puiden sekaan.

Mutta Herra Jumala kutsui miestä ja sanoi hänelle: "Missä sinä olet?"

Mies vastasi: "Minä kuulin sinun äänesi puutarhassa ja pelkäsin, sillä minä olen alasti. Siksi piilouduin."

Herra sanoi: "Kuka sinulle kertoi, että olet alasti? Oletko syönyt siitä puusta, josta minä kielsin sinua syömästä?"

Mies vastasi: "Vaimo, jonka annoit olemaan kanssani – hän antoi minulle siitä puusta, ja minä söin."

Silloin Herra Jumala sanoi naiselle: "Mitä oletkaan tehnyt!" Nainen vastasi: "Käärme petti minut, ja minä söin."

Herra Jumala sanoi käärmeelle: "Koska tämän teit, sinä olet kirottu kaikkien karjaeläinten ja villieläinten joukossa. Vatsallasi sinun on kuljettava ja tomua syötävä koko elinaikasi.

Minä panen vihollisuuden sinun ja naisen välille ja sinun siemenesi ja hänen siemenensä välille. Hän on murskaava sinun pääsi, ja sinä haavoitat häntä kantapäähän."

Naiselle Jumala sanoi: "Minä teen suuriksi sinun raskautesi vaivat, kivulla sinä synnytät lapsia. Kuitenkin sinä tunnet halua mieheesi, ja hän on hallitseva sinua."

Miehelle Jumala sanoi: "Koska kuuntelit vaimoasi ja söit puusta, josta kielsin sinua syömästä, on maa kirottu sinun vuoksesi. Vaivaa nähden saat siitä ruokasi kaikkina elämäsi päivinä.

Orjantappuraa ja ohdaketta se kasvaa sinulle, sinun on syötävä kedon ruohoja.

Otsasi hiessä sinä syöt leipäsi, kunnes tulet jälleen maaksi, sillä siitä sinut on otettu. Tomua sinä olet, ja tomuun sinun on palattava." (1. Mooseksen kirja, luku 3:1-19, Raamattu Kansalle käännös vm. 2012)

Näin sitten ihmiskunta kulki syntitaakka harteillaan, kunnes luvattu sovituksen päivä koitti. Lähes 2000 vuoden takainen pääsiäinen toi ihmiskunnalle luvatun pelastajan, Jumalan aino-syntyisen Pojan meidän edestämme kärsimään synnittömänä syntisten puolesta.

Miksi vain synnitön kelpasi, eikä kuka tahansa meistä?

Alun perin synnittömäksi luotu ihminen oli langennut ja samalla kaikki hänen jälkeläisensä perivät syntisen olemuksen ja näin tulimme Jumalan edessä kelpaamattomiksi sovittamaan synnin. 

Vain yliluonnollisen syntymän kautta ihmiseksi syntynyt Jumala, Immanuel saattoi sovittaa syntitaakan meidän ja koko ihmiskunnan edestä.

Onko nyt kaikki hyvin kun synti on sovitettu ja saamme elää sen suhteen vapaasti?

Kyllä ja ei.

Tähänkin sovituksen asiaan liittyy ehto niin kuin alkujaan luomisen jälkeenkin. 

Tämä ehto on tiukka ja siinä ei ole joustoa.

Sinulla on tässä luettavana seuraavaksi Raamatun sanoma, joka todistaa pelastuksen mahdollisuuden:

Markuksen evankeliumi, luku 8:31-33. 

Jeesus puhuu kuolemastaan

(rinnakkaispaikat: Matt. 16:21-23; Luuk. 9:22)

Jeesus alkoi opettaa heille, että Ihmisen Pojan täytyy kärsiä paljon. Vanhimmat, kirjanoppineet ja ylipapit hylkäävät hänet. Hänet tapetaan, mutta kolmen päivän kuluttua hän nousee ylös.

Tämän hän puhui avoimesti. Silloin Pietari otti hänet erilleen ja rupesi nuhtelemaan häntä.

Mutta Jeesus kääntyi, katsoi opetuslapsiinsa ja nuhteli Pietaria: "Väisty tieltäni, Saatana! Sinä et ajattele asiaa Jumalan kannalta vaan ihmisten." 

Jakeet 34-38. 

Jeesuksen seuraamisesta

(rinnakkaispaikat: Matt. 16:24-28; Luuk. 9:23-27)

Sitten Jeesus kutsui luokseen väkijoukon ja opetuslapsensa ja sanoi heille: "Jos joku tahtoo kulkea minun perässäni, hän kieltäköön itsensä, ottakoon ristinsä ja seuratkoon minua.

Sillä joka tahtoo pelastaa elämänsä, kadottaa sen, mutta joka kadottaa elämänsä minun ja evankeliumin tähden, pelastaa sen.

Mitä se hyödyttää ihmistä, vaikka hän voittaisi omakseen koko maailman mutta saisi sielulleen vahingon?

Sillä mitä ihminen voi antaa sielunsa lunnaiksi?

Joka häpeää minua ja minun sanojani tässä syntisessä ja avion rikkovassa sukupolvessa, sitä myös Ihmisen Poika häpeää, kun hän tulee Isänsä kirkkaudessa pyhien enkelien kanssa."

Jeesuksen opetuksen perusteella, kun ottaa huomioon ihmiselle luodun vapaan tahdon, olet valinnan edessä.

Mikäli tämä on sinulle uusi asia, nyt sinun on syytä selvittää itsellesi, oletko uskossa Jeesukseen vaiko et.

Älä anna pääsiäisesi unohtua vuonna 2013!

Ps. voit katsoa aihetta tarkemmin tästä linkistä: Matka Jerusalemiin

Suuret pidot ovat tulossa!

Nyt kutsutaan vieraat paikalle. 

Kutsun sanat ovat seuraavat:

'Mene teille ja syrjäkujille ja pakota ihmisiä tulemaan, jotta taloni täyttyisi.

Mistä on kysymys tällaisen kutsun kuultuasi?

Sinua kutsutaan ikuiseen lepoon ja rauhaan maallisen elämäsi jälkeen, jopa pakolla. 

Koskaan et voi tietää, milloin on sinun viimeisen henkäyksesi aika tässä ajassa. 

Se voi olla jo tänään tai kenties huomenna. 

Joskus pakottaminen on ihan oikein, koska muuten helposti lykkäämme päätöksen tekoa myöhemmäksi ja kenties liian myöhäiseksi.

Ota nämä alla olevat sanat todesta, sillä viimeisessä jakeessa on kova tuomio niille, jotka eivät ensimmäistä kutsua ottaneet vakavasti.

Luukas 14: 12. 

Vertaus suurista pidoista

(rinnakkaispaikka Matt. 22:1-10)

Sitten Jeesus sanoi sille, joka oli hänet kutsunut: "Kun järjestät päivälliset tai illalliset, älä kutsu ystäviäsi, älä veljiäsi, älä sukulaisiasi äläkä rikkaita naapureita. Hehän kutsuvat vuorostaan sinut, ja näin saat siitä korvauksen.

13. Kun sinä järjestät pidot, kutsu köyhiä, raajarikkoja, rampoja ja sokeita.

14. Silloin sinä olet autuas, koska he eivät pysty palkitsemaan sinua. Sinä saat palkkasi vanhurskaiden ylösnousemuksessa." 

15. Tämän kuullessaan eräs pöytävieraista sanoi Jeesukselle: "Autuas se, joka saa olla aterialla Jumalan valtakunnassa."

16. Jeesus sanoi hänelle: "Eräs mies järjesti suuret pidot ja kutsui paljon vieraita.

17. Kun juhlien oli määrä alkaa, hän lähetti palvelijansa sanomaan kutsutuille:

'Tulkaa, sillä kaikki on jo valmiina.'

18. Mutta he rupesivat estelemään yksi toisensa jälkeen. Ensimmäinen sanoi: 'Ostin pellon, ja minun täytyy mennä katsomaan sitä. Pyydän sinua, pidä minua estyneenä.'

19. Toinen sanoi: 'Ostin viisi härkäparia ja olen menossa kokeilemaan niitä. Pyydän sinua, pidä minua estyneenä.'

20. Vielä eräs sanoi: 'Menin juuri naimisiin enkä siksi voi tulla.'

21. Palvelija palasi ja ilmoitti tämän herralleen. Silloin isäntä vihastui ja sanoi palvelijalleen:

'Mene kiireesti kaupungin kaduille ja kujille ja tuo tänne köyhät, raajarikot, sokeat ja rammat.'

22. Palvelija sanoi: 'Herra, se mitä käskit, on tehty, mutta vielä on tilaa.'

23. Silloin herra sanoi palvelijalle: 

'Mene teille ja syrjäkujille ja pakota ihmisiä tulemaan, jotta taloni täyttyisi.

24. Minä sanon teille, ettei yksikään niistä miehistä, jotka oli kutsuttu, pääse maistamaan minun illallistani!'"

Tulevaisuus ja tulevaisuuden toivot

Yhteiskuntamme nuoret

En näe kansallamme olevan mitään tulevaisuuden toivoa, jos olemme riippuvaisia tämän päivän kevytmielisestä nuorisosta, sillä on varmaa, että kaikki nuoret ovat sanoinkuvaamattoman vastuuttomia… 

Kun minä olin nuori, meitä opetettiin olemaan hillittyjä ja kunnioittamaan vanhempia ihmisiä, mutta nykynuoriso on äärimmäisen kärsimätöntä eikä pysty maltillisuuteen.

Nykyisin lapset rakastavat ylellisyyttä; he ovat epäkunnioittavia vanhempia ihmisiä kohtaan ja rakastavat juttelua harjoituksen sijasta. Lapset ovat tyranneja, eivät kotiensa palvelijoita. He eivät enää nouse seisomaan, kun huoneeseen tulee vanhempia ihmisiä. He sanovat vastaan vanhemmilleen, juttelevat keskenään seurassa, ahmivat pöydässä herkkuja, istuvat jalka toisen päällä ja tyrannisoivat opettajiaan.

Ensimmäisen kuvauksen on kirjoittanut Hesiodos, kreikkalainen runoilija 900-luvulla eKr.

Toinen on Sokrateen (469-399 eKr.) tekstiä. 

Juuri mikään ei ole muuttunut aikojen vaihtuessa!

Kirjoitus löytyy Nicky Gumbel’in kirjasta ”Tämä on elämää!”

Kirjoituksen taustana on Filippiläiskirjeen luku 2:

14. Tehkää kaikki nurisematta ja epäröimättä,

15. että olisitte moitteettomia ja puhtaita, tahrattomia Jumalan lapsia kieron ja turmeltuneen sukupolven keskellä. Te loistatte siinä kuin tähdet maailmassa,

16. kun pidätte kiinni elämän sanasta(2), ja silloin minä voin Kristuksen päivänä kerskata siitä, etten ole turhaan juossut ja nähnyt vaivaa.

(2) Tai: ”pidätte esillä elämän sanaa”.

Siunauksin uuteen vuoteen

Toivotan teille kaikille hyvää alkanutta vuotta ja Jumalan siunausta!

Sanat lausui presidenttimme Sauli Niinistö uudenvuodenpuheessaan 1.1.2013.

Olen kiitollinen näistä sanoista, koska niissä on koko vuodelle tarkoitettu Jumalan siunaus.

Mikään muu ei ole niin tärkeää kuin nöyrtyä pyytämään apua kaikkein korkeimmalta taholta. Ei kukaan, edes presidentti ole mikään, ellei hän luota Jumalaan. Jumalan avulla meillä on toivoa. Globaalissa maailmassa olemme kuin lastu laineilla ja voimme ajautua ties minne.

Lainaan presidentin puhetta:

”Suomalaiset ovat useissa vertailuissa osoittautuneet luotettavaksi, mutta myös luottavaiseksi kansaksi. Meillä on perinteisesti korkea luottamus toisiimme, yhteisöömme ja yhteiskuntaamme. Sen pohjalla on vankka oikeudentunnon käsitys, että menetellään ja päätetään niin kuin oikein on. Siitä syntynyt yhteiskunnallinen eheys on myös paras kilpailukykyvalttimme.

Eheyden voima on vaikeuksien voittamisen voimaa. Meillä on siitä kokemuksia, paljon nykyistä vaikeammista on selvitty. Onko tämä perisuomalainen hyvä jotenkin muuntumassa? Entäpä jos ratkaisevin rakennemuutos onkin arvojemme rakenteessa?

On nähty itsekkyyden tai suoranaisen ahneuden nousevan. Se on merkki oikeudentunnon kuihtumisesta; ei tehdäkään välttämättä niin, kuin oikealta tuntuu, vaan niin, miten saa itselleen eniten hyötyä. Sillä asenteella yhteisöstä katoaa luottamus. Niukat ajat, joissa elämme, vaativat ennemminkin ajattelemaan, voiko jostain edustaan luopua. Sillä rakennetaan eheyttä.”

Olemme luotettavia, mutta myös luottavaisia. Me uskomme usein liiankin hyvään toisista ja siksi saamme siitä hyväuskoisuudesta maksaa, joskus vähemmän joskus enemmän. Suomalaiset ovat kansana kovia kokenut ja sen pitäisi olla jonkinlainen voimavara selviytymiseen. Vanhemman polven on vain muistettava valistaa nuoria, jolloin kaikki se kokemuksista saatu voimavara saataisi siirrettyä vastuuta ottavaan sukupolveen. Suomalainen on luottanut Jumalaan vaikeina aikoina, miksi siis Jumala ei kelpaisi juuri nyt alkavana vuotena meidän turvaksemme?

1. Psalmi 46

Jumala on meidän linnamme

Musiikinjohtajalle. Koorahilaisten laulu, korkeassa äänialassa.

2. Jumala on meidän turvamme ja väkevyytemme,

varma apumme hädän hetkellä.

3. Sen tähden emme pelkää, vaikka maa järkkyisi

ja vuoret sortuisivat merten syvyyksiin,

4. vaikka merten aallot pauhaisivat ja kuohuisivat

ja vuoret vapisisivat niiden mahtavuudesta. Sela.

5. Virta haaroineen ilahduttaa Jumalan kaupunkia,

Korkeimman asuntojen pyhää paikkaa.

6. Jumala on sen keskellä, se ei horju.

Jumala auttaa sitä aamun koitteessa.

7. Kansat metelöivät, valtakunnat horjuvat,

hänen äänensä kuuluu, ja maa järkkyy.

8. Herra Sebaot on meidän kanssamme,

Jaakobin Jumala on meidän linnamme. Sela.

9. Tulkaa ja katsokaa Herran töitä,

hänen, joka tekee hämmästyttäviä tekoja maan päällä.

10. Hän lopettaa sodat maan ääriä myöten.

Hän särkee jousen, taittaa keihään

ja polttaa sotavaunut tulessa.

11. "Laskekaa aseenne(20) ja tietäkää, että minä olen Jumala,

minä olen korkea kansojen keskellä,

korkea maan päällä."

12. Herra Sebaot on meidän kanssamme,

Jaakobin Jumala on meidän linnamme. Sela.

(20) Kirj.: ”hellittäkää”.