Rahavaikeudet opettajana

Eteläisen Euroopan raha-asiat ovat pahasti umpisolmussa.

Rhodoksella Kreikan saarella on seurattu kriisin kehitystä. Kolmea suomalaista naista haastateltiin. Nämä naiset ovat vuosia sitten jääneet saarelle ja avioituneet paikallisten miesten kanssa. Kaikki kolme haastateltua oli yrittäjän ammateissa olevia ahkeria ihmisiä.

Eräät lauseet tarttuivat mieleeni kuunnellessani haastatteluja.

”Vanhemmat ovat tehneet asioita liian valmiiksi lapsilleen.”

 ”Kriisillä on kasvattava vaikutus nuorisolle.”

Mitäs tästä ajattelet?

Onko kriisi tarpeellinen juuri nuorisoamme ajatellen. Eurooppaa koetteli toisen maailmansodan kaaos 1940-luvulla. Sodan jälkeiset sukupolvet ovat koettaneet ahertaa lastensa eteen, että he pärjäisivät paremmin maailmassa. Lapsia on palvottu enemmän ja enemmän. Perunat on kuorittu valmiiksi ruokapöydässä aikuisikään asti.

Mihin tämä väärä ”paapominen” johtaa?

Hulvattomuuteen – siis vastuuttomuuteen, tuhlaukseen, välinpitämättömyyteen.

Tästä voidaan palata takaisin tähän hetkeen. Meitä siis opetetaan, vanhempia ja nuorempia. Vanhempina meidän pitää opettaa lapsemme ottamaan vastuita ja lasten on oltava kuuliaisia vanhemmilleen.

Jos tässä epäonnistutaan, seuraa kaaos.

Nyt tullaan maksamaan virheistä tavalla ja toisella.

 

Raamattu on opettajamme:

(Kirkkoraamattu 1933/38: Ef. 6:1-4)

1.Lapset, olkaa vanhemmillenne kuuliaiset Herrassa, sillä se on oikein.

2."Kunnioita isääsi ja äitiäsi" - tämä on ensimmäinen käsky, jota seuraa lupaus -

3."että menestyisit ja kauan eläisit maan päällä."

4.Ja te isät, älkää kiihoittako lapsianne vihaan, vaan kasvattakaa heitä Herran kurissa ja nuhteessa.

 Raamatun selitysteos valottaa asioita vielä tarkemmin:

(Novum jae jakeelta etenevä kommentaari: Ef. 6:1-4)

1."Kuuliaisuus" on enemmän kuin alamaisuus. Jumalan näkökulmasta on lapsen velvollisuudesta totella vanhempiaan vain yksi poikkeus: ristiriita ihmisten ja Jumalan tahdon välillä (Apt 5:29). Lapsen kuuliaisuus ei perustu omaan valintaan, vaan se on velvollisuus, joka on sopusoinnussa Jumalan lain ja Luojan järjestyksen kanssa jo alusta pitäen.

2.Lainaus on 2 Moos 20:12:sta. Edellisiin käskyihin ei sisälly mitään erityistä lupausta, mutta tähän Jumala on liittänyt lupauksen. Se osoittaa, miten tärkeätä lasten on totella vanhempiaan. Jumala antaa sille suuren arvon. On luonnostaan oikein, että lapsi tottelee vanhempiaan, mutta lisäksi on Jumalan käsky, joka vaatii sitä. "Kunnioittaminen" osoittaa, millaisesta mielenlaadusta kuuliaisuus on lähtöisin. Tottelemattomuus vanhempia kohtaan on Jumalan sanan ja arvovallan halveksimisen merkki, ja siitä seuraa Jumalan tuomio (Room 1:30; 2 Tim 3:2).

3.Tämä lupaus toteutuu myös välillisesti siten, että kuuliaisena elävä säästyy paljolta pahalta, johon tottelemattomuus olisi johtanut. Lupaus liittyi alun perin Kanaanin maahan (2 Moos 20:12). Juutalaisten onni ja elämisen arvoinen elämä olivat sidoksissa Luvattuun maahan. Nyt sama siunaus ulotetaan koskemaan koko maailmaa.

4.Lasten jälkeen Paavali mainitsee "isät". Kehotukset koskevat heitäkin mitä suurimmassa määrin. "Kuri (paideia)" on termi, jota käytettiin lapsen kasvattamisesta. Siihen kuului opettaminen ja nuhteleminen, kaikki, minkä tarkoituksena on kasvattaa luonnetta. Vrt. Hebr 12:5,7-8; 2 Tim 3:16. "Nuhde (nçthesia)" merkitsee oikeastaan 'mieleenpainaminen', opettaa sanoilla tarpeen mukaan rohkaisten tai nuhdellen.

Aamulehti evankeliumin asialla

Tehtävä maallistuneessa Suomessa

Tämä on tiedetty jo pitkään, että osat tulevat vaihtumaan. Merkit ovat vahvistuneet vuosi vuodelta. Suomalainen on kääntynyt mammonan puoleen entistä enemmän. Jumala on jäänyt taustalle. Vauraus ja hyvinvointi ovat huumanneet. Tällöin ovat unohtuneet aikoinaan lausutut rukoukset ja pyynnöt Jumalan puoleen. 

Olemme aikaisemmin osanneet pyytää rauhaa ja runsasta satoa maasta sekä karjamme lisääntymistä. Kun olemme kaikkea saaneet, rukoukset ovat vähentyneet ja omin voimin selviytyminen on tullut jokapäiväiseksi. Monelle Jumalan puoleen kääntyminen on vierasta.

Nyt nämä afrikkalaiset ovat tuleet meille kaduille muistuttamaan Jumalan olemassaolosta ja Jeesuksen pelastustiestä iankaikkiseen elämään Jumalan luona.

Osaammeko ottaa nämä evankelistat vastaan oikein? Aikoinaan suomalaiset veivät ilosanoman Jeesuksesta Kristuksesta Afrikkaan siunaustemme kera. Osaammeko ottaa saman sanoman vastaan kiitosten kera??

Me nimittäin tarvitesemme ilosanomaa enemmän kuin osaamme vielä edes uneksia. Jos kansastamme on valtaosa uskonsa Jeesukseen kadottaneita, asiat eivät ole hyvällä tolalla. Eurooppaa koetellaan monilla ongelmilla. Nämä ongelmat ovat enemmänkin seurausta kuin mitään muuta. Eurooppa on maallistunut ja ei osaa huutaa auttajansa puoleen. Nämä afrikkalaiset ovat saaneet Jumalan kutsun tulla pelastamaan suomen kansan sen tulevilta ahdistuksen ajoilta. Eurooppa tai Suomi ei kulje kohti kukoistusta ilman Jumalan puoleen kääntymistä.


Saarnaaja sanoo:
1. LUKU 11

Elämän epävarmuus

        Lähetä leipäsi veden yli, ajan mittaan voit saada sen takaisin. 2. Talleta omaisuutesi seitsemälle, kahdeksallekin taholle - ethän tiedä, mitä onnettomuuksia maassa vielä sattuu. 3. Kun pilvet täyttyvät vedellä, ne valavat sateen maahan, ja kun puu kaatuu, kaatuupa sitten etelässä tai pohjoisessa, niille sijoilleen se jää. 4. Joka tuulta tarkkaa, ei saa kylvetyksi, joka pilviä pälyy, ei ehdi leikata. 5. Yhtä vähän kuin tiedät, minne tuuli kääntyy tai miten luut rakentuvat raskaana olevan kohdussa, yhtä vähän tiedät Jumalan teoista, hänen, joka kaiken luo. 6. Kylvä siemenesi aamulla äläkä lepuuta kättäsi illan tullen - ethän tiedä, kummalla kerralla onnistut paremmin vai onnistutko kenties molemmilla.

Espanjantautiako?

Tarttuuko espanjantauti suomalaisiin?

Eteläisen Euroopan maissa perinteistä on ollut verojen kierto. Sanontakin on, että

”vain tyhmä maksaa veroja”.

Veroja eteläisen Euroopan maissa maksavat lähinnä palkansaajat ja eläkeläiset!

Muiden työtä tai yleensä bisnestä tekevien keskuudessa veronkierto on enemmänkin sääntö kuin poikkeus.

Tämä suhtautumistapa voi levitä muuallekin jos sille tehdään suotuisat olosuhteet. Meillä Suomessa on alettu muokkaamaan sellaista maaperää, että siihen voi helposti kylvää myös ”rikkaviljaa”.

Rikkaviljalla tarkoitan uusia asenteita virkavaltaa kohtaan. Mikäli me tunnolliset, veromme kiltisti maksavat suomalaiset joudutaan pelkästään maksajiksi Euroopan Unionissa, alkaa monen kiinnostus lakia kohtaan menettää merkityksensä. 

Epäoikeudenmukaisuus ei tunnu hyvältä ja siksi tällainen tilanne voi aiheuttaa aikaa myöden vinoutumia nykykäytäntöön.

Suomen päättäjien pitäisi kiireen vilkkaa miettiä seurauksia kun tekevät näitä meitä jokaista suomalaista sitovia EU-päätöksiä aamuöiden tunteina silmät ristissä. Suomalaisten mitta voi tulla täyteen ja silloin seuraukset voivat olla arvaamattomat!

 Sananlaskuissa on viisautta suomalaisille päättäjille:

Snl. 1:2-7.

Opettakoot ne viisautta, kasvattakoot ymmärtämään ymmärryksen sanat, johdattakoot hyvään tietoon, oikeudentuntoon ja rehtiin mieleen.

Kokemattomat saakoot niistä viisautta, nuoret tietoa ja harkintaa.

Viisaskin viisastuu, kun kuulee niitä, järkeväkin saa opastusta, oppii mietelmiä ja vertauksia, tajuaa viisaiden sanat, avaa arvoitukset.

Herran pelko on tiedon perusta, vain hullu halveksii viisautta ja opetusta.

Nouskaamme vuorelle korkeimmalle

Kesäkuu päättyi, mutta helteistä ei Tampereen korkeudella ole ollut haittaa. Nyt heinäkuu alkaa hieman lämpimämmissä tunnelmissa. Jopa viime yö oli pitkäaikaisen tilastointini perusteella lämmin, neljätoista astetta. Viime aikojen yölämpötilat ovat olleet reilusti alle kymmenen astetta.
Kasvit pääsevät kasvuvauhtiin ja voidaan odotella satoakin. Mansikat ovat mukavan kokoisilla raakileilla ja pian alkaa rastaat vainoamaan niitä. On heitettävä verkot, mutta vain kuivalle maalle rastaiden pyrkimyksiä estämään.

Ehkä saamme maistaa makeita mansikoita lähipäivinä.

Tänä aamuna sisälläni alkoi soimaan eilen voimallisesti laulettu laulu, jota laulettiin Hämeenlinnan jäähallissa Vapaakirkon Israel-juhlassa.

Virsi 515
1.
Nouskaamme vuorelle korkeimmalle,
kun päivä Herran lähestyy.
Hän meidät johtaa kulkemaan
tiellänsä suuntaan oikeaan.
Hän meidät johtaa kulkemaan
tiellänsä suuntaan oikeaan.

2.
Pelko ja ahdistus kauas poistuu,
Herra kun lausuu tuomion.
Uutena toivon viinipuu
kaikkien ylle kaareutuu.
Uutena toivon viinipuu
kaikkien ylle kaareutuu.

3.
Istumme yhdessä lehväin alla,
kansat ei pelkää toisiaan.
Auroiksi miekat taotaan,
rauha ei pääty milloinkaan.
Auroiksi miekat taotaan,
rauha ei pääty milloinkaan.


Sävel löytyy osoitteesta:
http://evl.fi/virsikirja.nsf/30a7d6618ce6ab81c2256ca80040e996/bb98fc79d9b25a3cc2256daf005a4b48?OpenDocument

Laulakaamme tänäänkin tätä laulua!
Laulussa on sanoma tulevaisuudesta!

Niinistö vaihtoi paitaa!

Presidenttimme Sauli Niinistö osallistui jääkiekko-otteluun punapaitojen joukkueessa presidentti Putinin kanssa Venäjän Karjalassa juhannuksen alla. Punapaitojen joukkuetta vastaan pelasi valkopaitojen joukkue.

Lämmittelyvaiheessa Niinistöllä oli päällään valkoinen paita.

Oliko viisainta pelata yhdessä punapaitojen kanssa kuin asettua heitä vastaan valkopaitaisten joukkueessa?

Suomen "herrat" kuvittelivat kenraali Makarovin Suomen vierailullaan "puhuneen omiaan", mutta Niinistön Venäjän vierailulla Putin  ilmoitti Makarovin kannan olleen Venäjän virallinen kanta.

Kuinkas nyt suut pannaan Suomessa!??

Suusta lasketut "möläytykset" kontrolloidaan naapurissa ja niistä tehdään johtopäätelmiä!

Olikohan Niinistön paidan vaihto ennen otteluun osallistumista jo enne tulevasta?

Mitäs nyt?

Väinö Linna on kirjoittanut kirjaansa, Tuntematon sotilas,:

Sotamies Honkajoen rukous

 ”Koska on jo myöhä, lienee paikallaan lukea rukous tällekin majalle.

Varjele meitä vihollisen juonilta ja ennen kaikkea hänen tarkka-ampujiltaan sekä suorasuuntaustykeiltään. Muona-annos saisi myöskin olla jonkin verran suurempi, mikäli sinulla vielä on käyttämättömiä varastoja lastesi tarpeisiin. Anna siedettäviä ilmoja, että asiaasi vartioiden olisi hauskempi seisoa vartiossa. Kuutamot öisin olisivat tervetulleita jännityksen lieventämiseksi sekä vähien valorakettivarastojen säästämiseksi. Suojele kaikkia partiomiehiä, vartiomiehiä, merenkulkijoita ja hevosmiehiä, mutta tykkimiehistä ei ole niin suurta lukua. Suojele ylipäällikköä ja yleisesikunnan päällikköä sekä pienempiäkin kihoja sikäli kuin sinulta aikaa riittää. Suojele armeijakunnan komentajaa, divisioonan komentajaa, pataljoonan komentajaa sekä erikoisesti konekiväärikomppanian päällikköä. 

Ja lopuksi yleensä ja erikseen:

 varjele noita Suomen herroja, etteivät ne toista kertaa löisi päätänsä Karjalan mäntyyn. 

Amen”.

Johannes on hänen nimensä.

Juhannus on keskikesän riemujuhla. Luonto kukoistaa, linnut laulavat ja on suvilomien aika alkamassa. Juhannuksena otetaan usein rennosti, ollaan reilusti vapaalla. ”Jengakorkki narahtaa” ja pian laulu raikaa. 

On uhoa ja paloa, mutta pian alkaa kontrolli katoamaan. Ainakin vesille on päästävä ”nousun kiidossa”. Tulee pissahätä ja pää on jo silloin melkein ”mätä”.

Hupsista, ”ukko vedessä”, kuka auttaa? 

Se tiedetään seuraavissa uutisissa ja lehdissä, auttoiko joku vai ei. 

Tilastot ovat karua todellisuutta.

Juhannus on kuitenkin merkkipäivä.

 ”Johannes on hänen nimensä”.

Jesaja kertoi profetian kautta n. 2700 vuotta sitten Johannes kastajan tulevan julistamaan ilosanomaa Jeesuksesta.

Jes. 40:3-8.      Ääni huutaa: - Raivatkaa autiomaahan Herralle tie! Tasoittakaa yli aron valtatie meidän Jumalallemme! Täyttykööt notkot, alentukoot huiput, mäet madaltukoot, vuorten louhikot tasoittukoot! Herran kunnia ilmestyy, kaikki saavat sen nähdä. Näin on Herra puhunut.

Ääni sanoo: - Julista! Ja minä kysyn: - Mitä minun pitää julistaa? - Ihminen on kuin ruoho, ihmisen kauneus kuin kedon kukka! Ruoho kuivuu, kukka lakastuu, kun Herran henkäys koskettaa sitä. Niin! Ruohoa ovat ihmiset. Ruoho kuivuu, kukka lakastuu, mutta meidän Jumalamme sana pysyy iäti.

Johannes Kastaja syntyi n. 2000 vuotta sitten ja hänen syntymäpäiväänsä me saamme juhlia juhannuksena.

Mikä olikaan Johanneksen sanoma?

Markuksen evankeliumin alussa kerrotaan asiasta seuraavasti:

Mark. 1:1-8.

Johannes Kastaja

Ilosanoma Jeesuksesta Kristuksesta, Jumalan Pojasta, lähti liikkeelle näin.

Profeetta Jesajan kirjassa sanotaan:         - Minä lähetän sanansaattajani sinun edelläsi, hän raivaa sinulle tien. Ääni huutaa autiomaassa: "Raivatkaa Herralle tie, tasoittakaa hänelle polut!"

Ja näin tapahtui. Johannes Kastaja julisti autiomaassa, että ihmisten tuli kääntyä ja ottaa kaste, jotta synnit annettaisiin heille anteeksi. Hänen luokseen tuli paljon väkeä Jerusalemista ja joka puolelta Juudeaa. He tunnustivat syntinsä, ja Johannes kastoi heidät Jordanissa.

Johanneksella oli yllään kamelinkarvavaate ja vyötäisillään nahkavyö, ja hänen ruokanaan olivat heinäsirkat ja villimehiläisten hunaja. Hän julisti: "Minun jälkeeni tulee minua väkevämpi. Minä en kelpaa edes kumartumaan ja avaamaan hänen kenkiensä nauhoja. Minä olen kastanut teidät vedellä, mutta hän kastaa teidät Pyhällä Hengellä."

Voi kun meille riittäisi juhannuksenakin vain kastevesi ja pysyisimme enimmäkseen mantereen puolella.

  

Siunattua juhannusta!

Kotimaassa kajahtaa!

Harkitsin pitkään alanko kirjoittamaan Nokiasta ja siitä mitä kirjoittaisin jos kirjoittaisin.

Oma työurani kesti lähes 50-vuotta ja siitä noin 30-vuotta palkan maksoi Nokia.

Sen tunteen voin kokea, jota moni tänään kokee Nokian palkkalistoilla.
Huominen on toisille selvää, ei ole työtä ja toisille epäselvää, saanko pitää työpaikkani yt-neuvottelujen päätyttyä.
Ei tämä tilanne minullekaan ole ollut outo. Kerran meidän tulosyksiköstä sanottiin kolmannes kerralla irti. Kyllä oli jännää. Se oli suorastaan piinallista. Kaikenlaiset huhumyllyt alkoivat pyörittämään mitä ihmeellisimpiä sepityksiä kaikista mahdollisista asioista.

Tilanne laukesi kun irtisanomiset tulivat julki ja irtisanottu väki poistui keskuudestamme.

Haikeus jäi kavereita kohtaan ja pian taas talon johto muistutti siitä, ettei töitä pidä jättää hoitamatta.

Vaikka väki väheni, pidot eivät tekijän kannalta parantuneet muutoin kuin ehkä siltä osin, että sainhan pitää työni ainakin vielä toistaiseksi. Sitä työtä kyllä piisasi toistenkin edestä.

Näin se aina vähennyksen jälkeen menee, työtä riittää entistä enemmän joillekin ja joillekin ei sitten jää mitään.

Epäoikeudenmukaista, eikö niin!

Kuka on sitten oikeudenmukainen?

Yksin Jumala on oikeudenmukainen.

Ja Häntä meidän on vaikeuksiemmekin keskellä kiitettävä, sekä muistettava kääntyä Hänen puoleensa eikä lähteä poispäin Hänen huolenpitonsa ulottuvilta.

2. Tess. 1:3-10
Herran päivän odotus 
Meidän tulee aina kiittää Jumalaa teidän vuoksenne, veljet.
Siihen on täysi syy, koska teidän uskonne kasvaa kasvamistaan ja koska rakkaus toisianne kohtaan yhä lisääntyy teissä kaikissa.
Me voimmekin ylpeinä kertoa Jumalan seurakunnissa teistä ja teidän kestävyydestänne ja uskostanne kaikissa vainoissa ja ahdingoissa, joiden keskellä elätte.
Ne todistavat Jumalan oikeudenmukaisesta tuomiosta, siitä, että hän hyväksyy teidät valtakuntaansa, jonka vuoksi te nyt myös kärsitte.
Jumala on oikeudenmukainen: hän antaa teidän ahdistajienne joutua ahdinkoon, mutta ahdistetut - niin teidät kuin meidätkin - hän päästää siitä, kun

Herra Jeesus väkevien enkeleittensä kanssa ilmestyy taivaasta tulenlieskojen keskellä ja rankaisee niitä, jotka eivät tunne Jumalaa eivätkä suostu olemaan kuuliaisia Herramme Jeesuksen evankeliumille.

Heidän rangaistuksenaan on ikuinen kadotus, ero Herrasta ja hänen voimansa kirkkaudesta, kun hän tuona päivänä saapuu ottamaan vastaan pyhiensä kunnioituksen ja kaikkien uskovien ylistyksen.