keskiviikko 3. heinäkuuta 2019

JEESUKSEN TULEMUS 5/20


Osa 5. Valossa vaeltaminen


Tämä on se sanoma, jonka olemme häneltä kuulleet ja jonka julistamme teille: Jumala on valo, hänessä ei ole mitään pimeyttä.
6. Jos sanomme, että meillä on yhteys hänen kanssaan, mutta vaellamme pimeydessä, me valehtelemme emmekä toimi totuuden mukaan.
7. Mutta jos me vaellamme valossa, niin kuin hän on valossa, meillä on yhteys keskenämme ja Jeesuksen, hänen Poikansa, veri puhdistaa meidät kaikesta synnistä.
8. Jos sanomme, ettei meillä ole syntiä, me eksytämme itsemme eikä totuus ole meissä.
9. Jos me tunnustamme syntimme, niin Jumala, joka on uskollinen ja vanhurskas, antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä.
10. Jos sanomme, ettemme ole tehneet syntiä, teemme hänestä valehtelijan eikä hänen sanansa ole meissä. (1. Joh. 1.)



(Novum jae jakeelta etenevä kommentaari: 1Joh. 1:5-10)
Valkeudessa vaeltaminen
5.Johanneksen kirjoituksissa käytettyihin kolmeen ilmaisuun Jumalasta tiivistyy tietyllä tavalla koko evankeliumi: a. Jumala on Henki (Joh 4:24); b. Jumala on vaikeus (1 Joh 1:5) ilmestyessään ihmisille; c. Jumala on rakkaus (4:8,16) lunastavansa ja parantavassa pelastustyössään. Valo ja pimeys kuvaavat hengellisessä mielessä vastakkaisuuksia: pyhyyttä ja syntiä. Jumala on vaikeus, ja valon olemukseen kuuluu ilmaista itsensä, näkyä. Mutta vaikeus ei voi ilmestyä sellaiselle, joka ei kykene ottamaan sitä vastaan. Jumala on ilmoittanut itsensä näkyvän maailman välityksellä, mutta ei sille. Ilmoitus voi kohdistua vain olentoihin, jotka pystyvät valitsemaan. He voivat joko hyväksyä ja ottaa vastaan tai hylätä saamansa ilmoituksen Jumalasta.
6.Sen, joka sanoo olevansa Kristuksessa, tulee elää kristitylle sopivalla tavalla. Tunnustuksen ja elämän on oltava sopusoinnussa keskenään. Sana "vaeltaa" ilmaisee yksittäisten tekojen lisäksi sitä, mitä ihminen jatkuvasti tekee, elämäntapaa. Valolla ja pimeydellä ei ole mitään yhteistä. Pimeys tuo mieleen itsekkyyden valtapiirin, kun taas valo kuvastaa Jumalan mielenlaatua. Se, joka sanoo elävänsä Jumalan yhteydessä mutta ei elä sellaista elämää, jolle vaikeus on tunnusomaista, pettää itseään. Hän on valehtelija.
7.Valkeudessa vaeltaminen" tarkoittaa elämistä Jumalassa, joka on vaikeus. (Vrt. 1 Tim 6:16). Ilman jatkuvaa yhteyttä Jumalan kanssa ei voi myöskään olla todellista kristittyjen yhteyttä. Tässä ei puhuta siitä vanhurskauttamisesta, jonka Kristus teki mahdolliseksi verellään yhdellä kertaa kaikille, vaan jatkuvasta puhdistumisesta (verbi on preesensmuodossa), joka uskovassa tapahtuu, kun hän vaeltaa valkeudessa ja on yhteydessä Jumalan ja pyhien kanssa. Yhteys muihin uskoviin voi olla jumalasuhteemme mittari.
8.Tässä toistetaan ja jatketaan jakeen 6 ajatusta. Itsensä pettäminen on vielä pahempaa kuin valehteleminen (j. 6). Itsepetos johtaa tuhoon, ellei ihminen itse ymmärrä erehdyksiään ja tee parannusta. "Synti" on se syy, joka aiheuttaa yksittäiset tekosynnit. Tässä ei kysymys ole aiemmin, kääntymättömänä tehdyistä synneistä, vaan kristityn tämänhetkisestä hengellisestä tilasta ja asemasta. Sana »synti» on tässä yksikkömuodossa, kun taas »syntimme» jakeessa 9 on monikossa. Synti tässä mielessä kuvastaa vanhan ihmisen turmelusta. Valkeudessa vaeltamisen kannalta on välttämätöntä tunnustaa tarvitsevansa jatkuvaa puhdistusta.
9.Pelkällä ulkonaisella tunnustamisella sinänsä ei ole paljonkaan arvoa. Ratkaisevaa on ihmisen asenne, hänen suhtautumisensa tunnustamaansa syntiin. Syntien tunnustaminen merkitsee, että Jumalalle kerrotaan kaikki. Tämä ei tarkoita sitä, että voisimme puhua hänelle sellaista, mitä hän ei jo tiedä, mutta kaiken tunnustaminen vaikuttaa meihin itseemme vapauttavasti. Rehellisessä tunnustuksessa koetaan vapautus.
10.Eksyttäjät väittivät suuren tietonsa nojalla päässeensä synnin tekemisen kiusauksenkin yläpuolelle. Sellaisen sanominen on sekä valhetta (j. 6) että itsensä pettämistä (j. 8). Näin väittämällä teemme Jumalankin valehtelijaksi. Se osoittaa, ettemme ole avautuneet hänen sanalleen ja ottaneet sitä vastaan. Raamatun sana on nimittäin aivan toista mieltä (1 Kun 8:46; Ps 14:3; Saarn 7:21; Jes 53:6; 64:6).

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti