Osa 7. Kuuliaisuus Kristuksen sanalle
Siitä me
tiedämme tuntevamme hänet, että pidämme hänen käskynsä.
4. Joka
sanoo tuntevansa hänet mutta ei pidä hänen käskyjään, on valehtelija, eikä
totuus ole hänessä.
5. Mutta
joka noudattaa hänen sanaansa, hänessä Jumalan rakkaus on todella tullut
täydelliseksi. Tästä me tiedämme olevamme hänessä.
6. Joka
sanoo pysyvänsä hänessä, on velvollinen vaeltamaan niin kuin hän vaelsi. (1.
Joh. 2.)
(Novum
jae jakeelta etenevä kommentaari: 1Joh. 2:3-6)
3.Hänen
tuntemisensa merkitsee yhteyttä hänen kanssaan (1:6). Synti tuhoaa tämän
suurenmoisen suhteen. Jumalan tuntemisen ja yhteyden hänen kanssaan koemme
ollessamme kuuliaisia Kristukselle. Jumalan tunteminen merkitsee enemmänkin
kuin hänen käskyjensä tottelemista, mutta kuuliaisuus on sen aitouden
koetinkivi.
4.Edellisen
jakeen kristillistä periaatetta havainnollistetaan kielteisellä esimerkillä.
Sanat on osoitettava tosiksi teoilla. Jos olemme tottelemattomia Jumalan
käskyille, väitteemme Herran tuntemisesta on valhetta. Vrt. 1:6. Mitä tulee
päinvastaiseen ajatukseen, jonka mukaan tekemällä Jumalan tahdon saamme enemmän
tietoa Jumalasta, ks. Joh 7:17.
5.Hänen
käskyjensä noudattaminen merkitsee hänen sanansa pitämistä. Siinä on ilmoitettu
totuus Jumalasta. Se rakkaus Jumalaan, jota ihminen kykenee osoittamaan,
toteutuu ainoastaan täydellistä kuuliaisuutta noudattamalla. Apostolin
tarkoituksena on kuitenkin myös korostaa sitä, että "Jumalan rakkaus"
ihmisiä kohtaan herättää ihmisten rakkauden. Vrt. 2:15; 3:17; 4:12; 5:3.
6.Se, joka
sanoo olevansa yhteydessä Jumalan kanssa, on velvollinen vaeltamaan aina pitäen
Kristusta esikuvanaan. "Hänessä (Jeesuksessa) pysyminen, (menè)"
mainitaan kokonaista kuusi kertaa Joh 15:4-7:ssä, ja Kristuksessa pysyminen
merkitsee Jumalassa pysymistä. Jeesuksen vaellus on mallina kaikille niille,
jotka sanovat, että heillä on yhteys Jumalaan. Tämä on hengellinen
velvollisuus, joka on luonnollinen seuraus sisäisestä, hengellisestä yhteydestä
Jumalaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti